Malittarisassat 2025

Aallaqqaasiut:

Ileqquusumik ataatsi­meer­suarneq inger­lan­neqartumi marts-ip 23.-ani 2024, malittarisassani allannguutit immikkut ataatsimeersuarnermi akuerineqartut ilanngunneqarput.

1.0 Aqqa

1.1 Peqatigiiffiup aqqa tassaavoq ”Godt­håb Både­forening”.

 

2.0 Illoqarfik allagartaqarfik

2.1 Peqatigiiffiup illoqarfik allagartaqarfia tassavoq Nuuk, Kalaallit Nu­naat.

3.0 Siunertai

3.1 Peqatigiiffiup siunertai makkuupput:

• Umiatsialiveqarfiup nalinginnaasumik pissu­sissamisoortumik siko­qan­ngif­fiani peqatigiiffiup ilaasortai umiatsialiveqartissallugit sullisis­sallugillu,

• ilaasortat avammut soqutigisaannik sinnii­suuf­figissallugit,

• imaatigut angalanermi isumannaatsuunissaq sulissutigissallugu

• ilaasortat allatigut soqutigisaat nakkutigissallugit.

 

4.0 Peqatigiiffimmi ilaasortaaneq

4.1 Kinaluunniit 18-it sinnerlugit ukioqartoq Nuummi nunaqarfiiniluunniit najugaqartoq ilaasortanngortinneqarsinnaavoq. Ilaasor­taa­neq Nuummit aallarnermi, soorlu ukioq naallugu pikko­rissas­sagaanni imaluunniit ilinniariassagaanni assigi­saanilluunniit, attatiinnarneqarsinnaavoq siuler­suisunit allakkatigut akuerineqarnikkut.

4.2 Peqatigiiffiit, ingerlatsisoqarfiit, suliffeqarfiit kiisalu allat inatsisit malillugit akisussaassuse­qar­titaasut siulersuisut aalajangiinerat tunnga­vigalugu peqatigiiffimmut ilaasortanngortinneqarsinnaapput inuit ataasiakkaat ilaasortatut periarfissaattut ittunik pisussaaffiligaasunik Inatsisit malillugit akisus­saassuseqartitaasut taasisinnaatitaanngillat angal­lammillu peqarnissaq ingerlataqarnissarlu kisiisa siunertarissanngilaat.

4.2.1 Ilaasortaq nammineq umiatsiani allakkatigut qinnuteqaqqaarani akuersissummillu tunine­qar­si­magani inuussutissarsiutinngortissinnaanngilaa. Inuus­­sutissasiutitut umiatsiat pillugit pe­qati­giif­fimmut ilaasortanngorsinnaanermut malittarisassat naapertorlugit.

Nammineq angallatigisamit inuussutissarsiutinngortitsinerup nassataraa, ilaasortaanerup unitsinneranik inuussutissarsiuteqartutullu nutaammik ilaasor­tan­ngorniarluni qinnuteqarneq, taakkununnga ma­lit­tarisassat akiliutaasartullu naapertorlugit. 

Umiatsialivik nammineq ateq atorlugu attar­torne­qarsinnaavoq, sillimmasiinerit il.il. naamassi­neqar­si­mappata, kiisalu immikkut inuussutissarsiutitut angal­lat suliffeqarsiup aqqanut attavilik taamatullu piginnittuunermut uppernarsaatit sillimma­sersi­manermut allagartat ilaasallutik, aatsaalli tamakku siulersuisunit akuerineqarsimappata.

Unioqqutitsineq umiatsialivimmit arsaarinninnermik piffissami angallaarsiusartumi peersinneqarnermik kingu­neqassaaq, ilaasortaajunnaarnermillu kingu­neqarsinnaalluni.

4.2.2. Peqatigiiffimi umiatsiat inuussutissarsiutaasut amerlassusaat: Nuummi Umiatsiaatileqatigiit angal­latinut inissaatitaat amerlanerpaat 5%-ii inuussutissarsiutaasunut ilaasortanngortitsisoqarsinnaavoq.

Amerlassusaasa 5% aalajangiisartunit qaangerne­qar­pata, angallataarullutik inissamik pisaria­qar­tit­siunnaartut amer­las­susaat naapertorlugit ikiliar­tortinneqassapput.

4.3 Peqatigiiffimmut ilaasortanngorniarneq ilaasortaajunnaarniarnerluunniit peqatigiiffimmut allaga­qarluni pissaaq.

4.4 Peqatigiiffiup nalunaarsugaatigissavai ilaasortat aqqi, e-mailii, najugaat, telefoniisa normui kiisalu angallamminnut inissisimatitsiffii.

4.5 Ilassortanngornermi nuunnermilu ilaasortat pisussaatitaapput allagan­ngorlugu peqatigiiffimmut najugarisartik atuuttoq telefonimillu normua nalu­naarutigissallugit. Taamaattumik ilaasortap akisussaaffigaa peqatigiiffimmit allakkatigut telefonikkullu attaveqarfigineqarsinnaanini.

4.6 Ataqqinaammik ilaasortanngortinniakkat, ilaasortat siulersuisulluunniit inassuteqarnerisigut, ataatsimeersuarnermi ilaasor­tanngortinne­qarsin­naap­put malittarisassanik allanngortitsinermi amer­la­nerussuteqartitsisarneq naaper­torlugu, na­leq­qiuguk imm. 16. Ataqqinaammik ilaasortaq ilaa­sortaanermut ukiumoortumik akiliummik akiliineq ajorpoq, naleqqiuguk 

7.1, inuuninilu naallugu peqatigiiffimmi ilaa­sor­taasussaalluni. Ataqqi­naammik ilaasortaasoq ataatsimeersuarnerni peqataasinnaatitaallunilu taa­se­qa­taasinnaatitaavoq. Ataqqi­naammik ilaasortat aamma ilaasortavittut allatut piginnaatitaaffeqarput.

4.7. Peqatigiiffik tapersersuisutut ilaasortanik ilaa­sortanngortitsisinnaavoq, ilaasortaanermut akiliummik akiliuteqartinneqartunik. Taper­ser­suisutut ilaasortat oqaaseqarsinnaatitaapput, kisiannili peqatigiiffiup ataatsimeersuarnerani taasisinnaatitaanatik aammalu peqatigiiffimmiit siulersuisunut taaneqarsinnaanatik. Ullormi ilaasortan­ngorfimmit aallartittumik angallammik inissiisinnaanermut atatillugu ilaa­sortaassutsip sivisussusianik aallaaveqartumik tulleriiaaraluni inissitsiterisarnermi peqataalissalluni.

 

5.0 Angallammut inissisimatitsiffissaligaasarneq

5.1 Peqatigiiffiup ilaasortaannavii peqatigiiffiup puttasulianik umiatsialiviinut inissiiffissaligaasinnaatitaapput. Ilaasortat angallatiminnut inissisimatitsiffissaligaanissaminnik piumasaqarsinnaapput aatsaat erfalasuaqqamik amusisoqareertillugu imaluunniit angallataatileqarfiup pisortaata angallatit inis­saminnut innissinnissaat pisinnaa­tile­ree­raa­ngagu.

5.2 Peqatigiiffimmi ilaasortat tamarmik nal. 4.1 aammalu 4.2 immikkut peqatigiiffiup puttasuliaani umiatsialivimmik ataatsimik pisassaqassapput (taamaattoq takuuk imm. 5.6 utaqqisoqarnermut tun­ngasoq) siulersuisut angallataatileqarfiullu pi­sortaata puttasuliamut umiatsialivimmut angallatip qanoq ittuussusianut angissusianullu illersor­ne­qarsinnaalluni naapertuuttumik.

5.2.1 Peqatigiiffimmi angallatit isikkanik 40-nik annerusunik ilaasortanngortoqarsinnaangilaq. Ta­matumunnga pissutaavoq puttasut kisaataasa aalajangersornerisa umiatsiat angisuut noqitsi­nerannut akiuusinnaanera killeqarmat.

5.3 Angallat inunnit arlariinnit peqatigiissunit pigi­neqarpat ilaat ataaseq inissiiffeqartutut nalu­naar­sukkanut ilan­ngunneqassaaq, aappaalu sinneriluunniit tapersersuisutut nalunaar­sorne­qassallutik. Piginneqatigiittut ataatsimik taasisinnaatitaapput, ilaasortavittullu nalunaarsorneqarsimasumit ingerlanneqassaaq aammalu peqatigiiffimmi ataasiinnarmik umiatsiamut inissaqartitsissalluni.

5.3.1 Angallat aappariinnit imaluunniit inoo­qatigiinnit aappariittutut inissisimasunit pigineqarpat, ilaasortatut nalunaarsoqqasoq toqqukkut qimaguppat, ilaasortaaneq aappaasumut siulersuisut akuersinerisigut nuunneqarsinnaavoq. Piuma­sa­qaatit sillimasersimanermut, piginnittuunermut il.il. 5.4-ami malittarisassat atuupput.

5.4 Taamaallaat angallammut inissiiffilii­soqar­sinnaavoq inissiiffissamut akiliisimanermut ilaasortaanermut akiliummik akiliisimanermut uppernarsaammik, kinaassutsimut uppernaarsaammik assitalimmik kiisalu angallatip atuuttumik akisussaanermut sillimmaserneranut akilersimaneranullu uppernarsaatinik takutitsisoqarsinnaappat. Piumasa­rine­qarportaaq angallammut inissiiffimmut piginnittoq / piginnittut sillimmasiisorlu / sillimmasiisullu angal­lammut sillimmasiissut naapertorlugu taannaasoq / taakkuusut.

5.5 Peqatigiiffiup akiliinissamut piumasaqaatai atuuttut malillugit ilaasortaq angallammut inissamik tunineqarsimanngitsoq inissap akilersimaneranut, ilaasortaanermut aammalu sillimmasiisimanermut uppernarsaammik nittarsaassisinnaanngippat, inis­saq aalaja­ngiiffigissallugu peqatigiiffik pisinnaatitaavoq. Taamaalilluni peqatigiiffik pisinnaatitaavoq piginnittumut akiligassanngortitsilluni akisussaatitsillunilu angallat piissallugu. Angallat qaqinneqassaaq inissinneqassallunilu inissiivissiamut kommunimit innersuussutigineqartumut peqatigiiffiulluunniit inissiiffiutaanut pinngitsoorani ungaluligaanissaanik piumasaqarfiunngitsumut. Imaluunniit angallat puttaqummut pituffissiamut pitunneqaannarsinnaavoq kisaannarneqarsinnaalluniluunniit, tamaginni peqatigiffimmit akisussaaffigineqanngitsunut.

5.6 Peqatigiiffimmi ilaasortat angallammut inissiiviliiniartut angallammut inissiiffissaqassusermit amerlaneruppata utaqqisut siulersuisut sinnerlugit angallataatileqarfiup pisortaanit peqatigiiffiup ilaasortaanit takuneqarsinnaasunik allattorsimaffiliorneqassapput.

5.7 Pissutsit ajornartinngikkaangassuk angal­la­taa­tillit avataanit aggersut utaq­qiisaasumik angallamminnut inissiiffissaminnik innersuussiffigineqarsinnaasassapput. Tamanna taamaallaat pisinnaavoq angallataatileqarfiup pisortaata iliuuseqartitaaneratigut.

 

6.0 Akisussaaneq, angallatinut puttasuliani ajoqusernerit il. il.

6.1 Immikkut ittumik pisoqarneranik aallaa­ve­qar­tu­mik imaani nunamiluunniit angallatit aserornerinut, taagorneqartuinnarnuunngissinnaasumik, soorlu ikuallannernit, aserorterinernit, anorimit artorsartitaanernit, sermersoornernit allanillu pisunut peqatigiiffik sunilluunniit akisussaaffeqarumanngilaq.

6.2 Aammattaaq illersorneqarsinnaanngitsumik pituttuinernut, angallatit akornanni naam­man­ngit­sumik attuussarnaveeqqusiinernut allanullu pisunut, taagorneqartuinnarnuunngissinnaasumik, peqatigiiffik akisussaaffeqarumanngilaq.

6.3 Peqatigiiffimmi ilaasortaq nammineq isummani nalilersuininilu tun­nga­vigalugit ajoquser­sinnaa­ner­mut atortullu innarlersinnaanerannut sillimmasiissaaq.

6.4 Ilaasortaanngitsunut, akiligassalinnut, ilaasor­taa­junnaarsitaasimasunut ilaasortanulluunniit peqatigiiffiup angal­latinut puttasuliaanik malittarisassanik unioqqutitsillutik atuisunut peqatigiiffik akisussaanani angallatinik pineqartunik puttasulianit naammineerluni allanulluunniit isumagitillugit peersitsisinnaatitaavoq angallatip piginnittuanut akiligassanngorlugu, naleqq. imm. 5.5.

6.5 Puttasulianut angallatinullu allanut ajoqu­sii­nernut matussutissaqarumalluni angallatit peqatigiiffiup puttasulianik umiatsialiviinut inissikkumaneqartut sillimmasiinermi aalajangersakkat atuuttut malillugit akisussaanermut sillimmaserneqarsimassapput.

 

7.0 Ilaasortanngornermut akiliut, ilaasortat akiliutaat, angallammut inissiiffimmik atornermut akiliut il.il.

7.1 Peqatigiiffimmut ilaasortaanermut akiliutit ima aalajangiiffigineqarsimapput:

Ilaasortaviit ilaasortanngornermut akiliissapput, ukiumut akiliissallutik, kiisalu inissamut attar­tornermut.

Tapersersuisut ukiumut akiliissapput.

Tapersersueqataasut ukiumut akiliissapput.

7.2 Ilaasortanngornermut akiliut, ukiumoortumik akiliut tapersersuisutut ilaasortaanermut akiliut kiisalu tapersersueqataasutut akiliut, angallammullu inissiiffimmik atornermut akiliut ileq­quusumik ataatsimeersuarnermi angis­susilerlugit aalajangiif­fi­gineqartassapput tamatumalu kinguninngua akileq­quneqassallutik.

7.3 Taakkua saniatigut siulersuisut immikkut iliuu­seqarnernut il.il. immikkut akiliuteqaq­qusi­sin­naap­put. 

7.4 Ukiuunerani nunami inissisimavik taassumallu aki­liutaa atuutsinneqassaaq 1. oktorberimiit – 31. maj tungaanut.

7.4.1: Aasaanerani nunami inissisimaniaraanni umiarsualiviup naalagaa isumaqatigalugu pissaaq, taannalu inissiivissamik innersuussissaaq. Aasaa­ne­ra­ni iniissiineq biilinut inissiiffissianut akornu­taas­sanngilaq. Nuus­sinermi ani­ngaasartuutaasinnaasut peqatigiiffiup susassarinngilai, ilaasortamulli tussallutik.

7.5 Ilaasortanngornermut akiliut uterteq­qune­qarsinnaanngilaq.

7.6 Angallammut inissiiffiliisoqarsimagaluarpalluunniit ukiumoortumik akiliut imaluunniit tapersersueqataasutut akiliut, taamaallaat ataqqinaammik ilaasortat pinnatik, ilaasortanit tamanit akilerneqassaaq. Ukiumoortumik akiliut ukiup ingerlanerani tunuarnermi utertinneqarsinnaanngilaq.

7.7 Angallammut inissiiffimmik ator­nermut akiliut peqatigiiffiup puttasuliaani pituf­fimmut akiliutaavoq (ataatsimeersuarnermi aalajangigaq) kvadrat­me­terimut naatsorsuinikkut ake­qartitaq (angallatip takissusia x silissusia). Angal­latit uuttorneqartarnerannik malittarisassiat erseqqissakkat siulersuisut tunngavissiuuttarpaat peqatigiiffiullu naqitertittagaanut imaluunniit ukiumoortumik nalunaarummut ilan­ngunnissaat isumagisarlugu. Siu­ler­sui­sut piginnaatitaapput qanorluunniit ilinikkut naatsorsuinermik tunngavissianik allanngortitsinissamut. Naatsor­sue­riaa­sin­ngor­titaq atuuttussanngortitaasarpoq, soorluttaaq angallammut inissiiffimmik ator­ner­mut, akiliutip angis­susissaanut siulersuisunit naatsorsueriaasinngortitaasoq atuut­tus­san­ngor­titaasartoq. Angallammut inissiif­fimmik attartornermut akiliutaareersoq singitsinngitsoornermi utertinneqarsinnaanngilaq. 

8.0 Umiatsialiveqarfimmi malittarisassat

8.0.1 Umiatsialiveqarfimmi malittarisassat siuler­sui­sut suliarissavaat.

 

8.1 Sulisut

8.1.1 Angallataatileqarfiup pisortaata aalajangiineri innersuussutaaluunniit pinngitsooratik malin­ne­qassapput.

8.1.2 Angallataatileqarfiup pisortaata aalajangiussaa innersuussutaaluunniit allakkatigut siulersuisunut maalaarutigineqarsinnaavoq. Maa­laa­rut kinguar­tit­sinermik sunniuteqarsinnaanngilaq.

8.1.3 Angallataatileqarfiup pisortaata ilaasortat mianersoqqussummik tunisinnaavai. Iliuuse­qaq­qinnerit siulersuisunut nalunaarutigineqassapput, tas­sanilu peersitsinissatut imaluunniit ilaa­sortaajunaarsitsinissatut suliari­ne­qarsinnaallutik.

8.1­.4 Umiatsialiveqarfimmi malittarisassanik sakkortuunik unioqqutitsinerit imalunniit angal­la­taatileqarfiup sulisuinik ajortumeerinerit ingerlaannartumik ukiup sinneranut peersitaanermik imaluunniit ilaasortaajunaarsitaanermik kingu­neqartinneqarsinnaapput.

 

8.2. Peqqissaarnissamik malittarisassat

8.2.1 Peqatigiiffiup puttasuutaanut nunamulluunniit inissitaanut sunilluunniit igitsinissaq inerteqqu­taal­lu­innarpoq. Igitassat eqqaavinnut iginneqartassapput.

8.2.2 Angallatit anartarfiisa umiatsialiveqarfimmi imaarnissaat inerteqqutaalluinnarpoq.

8.2.3 Puttasuliaqarfinni orsussanik nussuineq iner­teq­qutaalluinnarpoq, puttasuliat puttaqutaasa benziina, uulia petruuliulu sapermassuk.

8.2.4 Ikuallattooratarsinnaaneq qaartooratar­sinnaa­nerlu pissutigalugit angal­latit peqatigiiffiup puttasuliaani umiatsialiviinniitillugit orsersorneqaqqusaanngillat.

8.2.5 Uuliakut angallataatileqarfiup pisortaanut peqatigiiffiup illuutaani tunniunneqassapput, taas­suma isumannaatsumik uuliakuusivimmut kuissammagit. Umiat­sia­li­ve­qarfimmi eqqaavissiaanngitsunut uuliakunik kueraaneq inerteqqutaalluinnarpoq. Uulia­mik ako­qartunik puttasoqarfiup iluani eq­qaanilu kuisinanilu igitsisoqaqqusaanngilluinnarpoq. Igitassat allat ulorianartut mingutsitsisinnaasullu, soorlu batteriit akkumulatorillu puttasulianut umiatsialiveqarfimmulluunniit inisseq­qusaanngillat Sermersuulli Kommu­neata eqqaaveqarfianut tunni­un­neqassallutik.

8.2.6 Usingiaanermi piareersaanermilu pisa­ria­qar­tut saniatigut angallatinut atortut, piniutit, pisat il.il. puttasuliani uningaannartitaassanngillat.

8.2.7 Umiatsialiveqarfiup imartaani inger­laneq sal­laatsunnguamik pisassaaq maligaaliortitsiffiusassananilu orraatitsisumik. Tama­tuminnga unioqqutitsinerit angallataatileqafiup pisortaanit siulersuisunut nalunaarutigineqarlutik suliassanngortinneqartassapput. Soqu­tigi­taatsumik ingerlanerit sumi­ginnar­ne­qassanngillat peersitaanermillu imaluunniit ilaasortaajunaarsitaanermik kinguneqartinneqassallutik.

8.2.8 Puttasuliat akornanni akunnisiuinermi sapin­ngisamik annertunerpaamik mianersorneq takutinneqartassaaq, pisariaqartillugu sarpissorani persaqqusiisoqartassalluni.

8.2.9 Meeqqat puttasuliani pinngu­arnissaat umiat­sialiveqarfimmilu umiatsiaasarnissaat inerteq­qutaavoq. Meeqqat 14-it inorlugit ukiullit taamaallaat inersimasunik ilaqarlutik puttasuniissinnaatitaapput.

8.2.10 Maleruagassanik qulaani immikkoortortami 8.2.7.-mi taaneqartunik unioqqutitsisoqassappat, taamatut pissusilersortoqartarnissa killiler­si­maar­ni­arlugu angallammik piginnittoq mianersoqqussummik tunniussivigineqassaaq, aappassaanik unioqqu­tit­si­nermik takutitaqaqqissappat angallammik piginnittoq akileeqqusissummik kr. 1.000,00 –mik angissusilikkamik akiligassinneqassaaq pe­qatigiiffimmut nakkartussamik. Pi­ngajus­saannillu unioq­qutitsinermik takutitaqarpat, peqatigiiffimmiit ilaasortaajunnaarsinneqassaaq ukioq kaajallallugu sivisussusilimmik. 

 

8.3 Angallatit angallatinullu inissiiffiit

8.3.1 Ilaasortat angallammut taamaallaat inissiif­fis­samik pissarsisinnaapput angallatip uuttuutaatut angissusianillu umiatsialiveqarfimmut pilersaarusiorneq sioqqullugu nalunaarutigineqartunut naapertuuppata. Attuus­sarna­veeq­quteqarfiit angallatit qanoq ittuu­ne­rannut naleqqussarneqassapput. Angal­lataatileqarfiup pisortaata nalilissavaa attuussarnaveeqquteqarfissaq qanoq atitutigissanersoq, minnerpaamilli 30 cm-iussaaq.

8.3.2 Angallataatileqarfiup pisortaa akuersisi­ma­tinnagu angallammut inissiiffiit paarlaannissat inerteqqutaavoq. Unioqqutitsineq ukiumut angallanerup sinneranut ataavartumilluunniit peersitaanermik kinguneqarsinnaavoq.

8.3.3 Ilaasortat angallammut inissiiffimmik tunine­qareersimasut nutaa­mik angallatitaarnertik siumoortumik angal­lataatileqafiup pisortaanut nalunaarutigissavaat. Pissutsit atuuttut ajornartin­ngip­passuk angallataatileqarfiup pisortaa angallammut inissiiffimmik allamik innersuussisinnaassaaq.

8.3.4 Angallataatileqarfiup pisortaata ilaasortaq angallammut inissiiffimmik allamik innersuus­sin­naavaa: a) angallatip inissinnera pissusissamisuunngippat b) allamut inissinnissaq ataatsimut isigalugu pitsaanerussappat, imaluunniit c) taamaaliornissamut pissutsit angallataatileqarfiup pisortaata missingersuinera malillugu akornutissartaqanngippata. Angallataatileqarfiup pisortaata aalajangiinera maalaarutigineqarsinnaanngilaq.

8.3.5 Angallatit peqatigiiffiup puttasulianik umiatsi­viliviini inissisimasut tamarmik ilaasortaanermut allagartanik illersorneqarsinnaasumik pitsassusilinnik erseqqissumullu peqatigiiffiup ilitsersuussutai ma­lillugit ikkussivigineqarsimassapput. Angallatit ilaasortaanermut allagartaqanngitsut, angallatit inuttaqanngitsut unioqqutitsisumilluunniit inissinneqarsimasut, siumut ilisimatitseqqaarani peersinneqarsinnaapput angallataatileqarfiup pisortaata iliuuseqarneratigut angallataatilimmut akiligassanngorlugu, naleqq. imm. 5.5. Angal­lataatillip ilaasortaanermut allagartani tammaruniuk piaarnerpaamik angallataatileqarfiup pisortaa ilisimatissavaa. 

8.3.6 Angallatit tamarmik umiatsialiveqarfimmut ataatsimiititaliamit / angallataatileqarfiup pisortaanit uuttortarneqarsinnaassapput inissiffimmik attar­tornermut akiliutip naatsorsornissaa siunertaralugu.

8.3.7 Angallammut inissiiffik atuutilersinnaanngilaq peqatigiiffimmut akiligassat tamakkerlugit akiler­simatinnagit, aamma angallat sillimma­siinermut aalajangersakkat atuuttut malillugit aki­sus­saanermut sillimmasersimatinnagu, taannalu akilersimatinnagu. Angal­lam­mut inissiffissap normussaa taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq peqatigiiffimmut akiligassap kiisalu akisussaanermut sillimmasiissutip akilersimanerinut uppernarsaammik takutitsinikkut. Angal­lammut inissiiffissap normua tunniunneqareerpat angallammut inissiiffik ilaasortamit atorneqarsinnaalissaaq.

Angallatip inaa atussangikkaani, ilaasortap umiar­sualiviup naalagaanut nalunaarutigissavaa, taassumallu inissiffissaq aqutarilissavaa, ilaatigut utaqqiisaasumik inissiffissatut atortissinnaallugu. Ilaasortap ininnaani annaanavian­ngilaa piffissallu atuuttup iluani tigoq­qissinnaallugu. Inissii­veqarnermut aningaasartuutit utertinneqarsinnaan­ngillat. Angal­lam­mut inissiffissap normussaa taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq peqatigiif­fimmut akiligassap kiisalu akisussaanermut sillimmasiissutip akilersimanerinut uppernarsaammik takutitsinikkut. Angal­lam­mut inissiiffissap normua tunniunneqareerpat angallammut inissiiffik ilaasortamit atorneqarsinnaalissaaq.

8.3.8 Angallatinut inissiiffissiat innersuussutaasut eqqaanni angallataatillit peqatigiiffiata umiatsia­liveqarfiata imartorumarumarngani kisartortoqartar­nissaa inerteqqutaavoq, allakkut naleqq. 5.5 aamma 6.5.

8.3.9 Ukiuunerani inissamik isuma­qa­ti­giil­luni paarlaanneq imaluunniit tun­ni­us­sineq angallataatileqarfiup pisortaata aku­e­rinngippagu inerteqqutaavoq. Uni­­oq­­qu­titsineq ukiuunerani inissamik ar­saa­rin­nis­suteqarnermik kingu­ne­qas­saaq. 

8.4 Pituttuineq

8.4.1 Puttasuliat isuinut aamma angallatinut puttasuliat ikaartarfiinut pituttuinissaq inerteqqutaalluinnarpoq. Pi­tuttuinermi qulakkeertariaqarportaaq angallatinut puttasuliat ajornanngitsumik aqqutiginissaat. Unioq­qu­tit­sinerit ukiup angallaviup sinneranut piaarnerpaamik peersitaanermik kinguneqarsinnaavoq.

8.4.2 Angallatit ataasiakkaat qajannaatsumik pissusissamisoortumillu pituttorneqartassapput. Minnerpaamik angallat siumigut aqu­migullu pitunneqartassaaq. Aquanut pituu­taq puttasuliamut pitunneqassaaq sapin­ngisamik ajornanngippallu angallammit ungasinnerpaatillugu. Angallat naammaginartumik attuussarnaveeqqusersimassaaq, tamannalu pisassaaq attuussarnaveeqqutit anorlerluartillugu qangattarsinnaajunnaarlugit.

8.4.3 Angallataatileqarfiup pisortaata pittuinerit attuussarnaveeqqutillu ikkusimaneri naammaginanngitsutut isigigunigit, angallatit ataasiakkaat allunaasanik attussarnaveeqqutinillu nammineerluni pilersorsinnaavai. Suliamut taamaattumut atortunillu atuinernut ilaasortaq pineqartoq akit peqatigiiffiup siulersuisuisa aalajangigaat malillugit annertussusilinnik akileeqquneqassaaq. Akiliin­ngit­soorneq ilaa­sortaanermut akiliummik imaluunniit angal­lammut inissiiffimmik attartornermut akiliummik akiliinngitsoornertut sunniuteqassaaq.

8.4.4 Illersorneqarsinnaanngitsumik pituttuisi­ma­nerup attuussarnaveeqqusiisimanerullu kingunerisaanik peqatigiiffiup atortuutaanut ilaasortallu allat umiatsiaannut ajoqusiinernut ilaasortaq nammineq akisussaavoq.

8.4.5 Umiatsiap naqqatigut pituutaliinissaq inerteq­qutaavoq. Vaajarit sisaat, kitsat kitsingilluunniit pituttuutigalugit atorneqassanngillattaaq. 

8.4.6 Umiatsiaaqqat kalitat gummibådillu pitun­neqartassapput sanilip angal­lamminut inissiiffianut pisussaajunnaarlugit, kiisalu akornusersuinaveersaartinneqassallutik. Umiatsiaaqqap kalitap angissusiata meterit 3-t (10 fod) sinnersimassanngilai. Angalla­taa­ti­le­qar­fiup pisortaa umiatsiaaqqat kalitat pillugit angallammut inissiiffimmik immikkut innersuussisinnaavoq. Umiat­si­aaqqat kalittakkat aamma gummibådit puttasuniitinneqassanngillat.

9.0 Talittarfiit puttasuliat qaqittarneri

9.1. Peqatigiifiup talittarfiutaasa puttasuliat qaqin­nissaat peqqutigalugu anga­llatit piiarneqareersimassapput kingu­sinnerpaamik novembarimi pi­nga­sunngornerup aappaani nal. 8.00. Tassannga immikkut ittumik akuersissuteqarnissaq siulersuisut nalunaarutigisinnaavaat.

9.2. Piffissaliussaasoq taanna qaangerneqarpat aki­liisitsissummik kr. 1.000,00-inik annertussu­si­lim­mik ilaasortanut pineqartunut siulersuisut aki­leeq­qusissapput. Angal­la­taa­tileqarfiup pisortaata angallat piissavaa ilaasortamit akiligassanngorlugu akisussaaffigitillugulu, naleqq. imm. 6.5 aamma 5.5.

9.3. Piffissaliussaasoq taanna qaangerneqarpat akiliisitsissummik ilaasortanut pineqartunut siuler­suisut akileeqqusisinaapput minnerpaamik ukiumi ataatsimi angallammut inissiiffimmik atornermut naleqartumik. Angal­la­taa­ti­le­qar­fiup pisortaata angallat piissavaa ilaasortamit akiligassanngorlugu akisussaaffigitillugulu, naleqq. imm. 6.5 aam­ma 5.5.

9.4. Akiliisitsissutissaq akiligassanngortitsinerup kingorna piaarnerpaamik akileqquneqassaaq aki­lerneqassallunilu kingusinnerpaamik angallatip qaqinneqarneraniit ullut 14-it qaangiutsinnagit, akiliinngitsoornerlu ilaasortaanermi akiliisit­sis­su­tis­sa­mik imaluunniit angallammut inissiiffimmik ator­nermut akiliinngitsoornertulli sunniuteqassaaq.

10.0 Ilaasortaajunnaarsitsineq aamma peeqqusineq

10.1. Ilaasortaajunnaarsitsineq isuma­qarpoq ilaa­sortavittut tapersersuisutulluunniit ilaasortaanermit peersitaanermik, peqatigiiffiup pigisaanik atuisinnaajunnaarsitaalluni peqatigiiffimmiluunniit ingerlatsinernut peqataasussaajunnaarluni.

Ilaasortaajunnaarsitsineq sivisussusiligaasumik atuut­tussanngortinneqarsinnaavoq. Peeqqusineq isumaqarpoq piffissami aalajangikkami angal­lam­mut inissiiffimmeeqqusiunnaarnermik. Ilaa­sor­taa­junnarsinneqartut peeq­qune­qar­tulluunniit peqatigiiffimmut akiliutiminnik tamakkiisumik ilaannaanilluunniit utertitseqqusisinnaanngillat. Ilaa­sor­tat peqatigiiffimmut akiligassallit malittarisassat attuuttuusut malillugit peqatigiiffimmit piffissaliunneqartup iluani akiliinngippata ilaasortaajunnaarsinneqarsinnaapput.

10.2. Ilaasortap sukkulluunniit peqatigiiffiup ma­lit­tarisassai imaluunniit siulersuisut peqqissaarnissamik malittarisassiaat unioqqutikkunigit suusupagalugilluunniit, siulersuisut tamarmiusut amerlanerussuteqartut aalajangernerisigut ilaasortaq pineqartoq ilaasortaajunnaarsinneqarsinnaavoq.

10.3. Ilaasortaajunnaartitaasorli peqatigiiffiup ukiu­moortumik ataatsimeersuarnerani tulliuttumi piginnaatitaavoq misilissallugu ataatsimeersuartut ilaasortaajunnaarsitsineq akueerisinnaaneraat.

10.4. Ilaasortap ukiumoortumik ataatsimeer­suar­ner­mi misilinneqarnissamik kissaateqarnera malitseqartinneqarsinnaanngilaq. 

10.5. Imm. 10.3 aamma 10.4 atuutsinne­qas­sap­puttaaq ilaasortamut siulersuisunit angallataatileqarfiulluunnit pisortaanit angallammut inissiiffimmit peersitaasimasumut. 

 

11.0 Ataatsimeersuarneq

11.1 Piginnaatitaaneq, sumiiffik ataatsimii­giaqqu­sis­sullu

11.1.1 Ataatsimeersuarneq oqartussaasut quller­saraat inatsiseqartitsinikkut aamma malittarisassani ukunani killiliussat aalajangersakkani peqatigiiffiup susassaqarfiini tamani.

11.1.2 Peqatigiiffiup ileqquusumik ataatsi­meer­su­arnera Nuummi ingerlanneqassaaq ataatsimeersuariaqqusissullu ataatsimeersuarnissap ullua sivikinnerpaamik ullunik 21-inik sioqqullugu pissaaq ilaasortanut tamanut allakkanik nassiussaqarnikkut, peqatigiiffimmi ilaasortat nalunaarsorsimaffianni najukkatut allanneqarsimasut tunngavigalugit saniatigullu tusagassiutit aqqutigalugit nalunaaruteqarnikkut/ nalunaaruteqarnertigut.

11.1.3 Peqatigiiffiup ileqquusumik ataatsimeer­su­arnera marsip qaammataa naatinnagu pissaaq.

11.1.4 Allakkatigut ataatsimiigiaqqussusiami ilaas­sapput ullormut oqaluuserisassat allanneri, naatsorsuutit kukkunersiukkat kiisalu siunnersuutitut tiguneqarsimasut oqaluuserineqartussat pillugit naatsumik nassuiaasiaq. 

11.1.5 Siunnersuutit suli allat ileqquusumik ataatsi­meersuarnermi oqaluuseritikkumasat allaganngorlugit nassiunneqassapput siulersuisuneeriissallutillu kingusinnerpaamik ataatsimeersuarnissaq ullunik qulinik sioqqullugu.

11.1.6 ataatsimeersuarneq ilassutitut nittartakkatigut ingerlanneqarsinnaavoq. 

 

11.2 Oqaluuserisassat

11.2.1 Ileqquusumik ataatsimeersuarnermi oqaluu­ser­isassat makkuninnga imaqassapput:

1. Aqutsisussamik qinersineq.

2. Ukiumi qaangiuttumi peqatigiiffiup suliai pillugit siulittaasup nalunaarutaa.

3. Naatsorsuutit kukkunersioriikkat akuerisassan­ngorlugit siulersuisunit saqqummiunneqarnerat.

4. Ilaasortanngornermut akiliutissap angissusissaata, ukiumoortumik akiliutissap, angalaarfiup nalaani angallammut inissiiffimmik atornermut akiliutip aalajangiiffiginerat kiisalu missingersuusianik akuerisassan­ngortitsilluni saqqummiussineq, tas­sani aalajangersaavigineqassallutik ilaasortan­ngornermut akiliutissap angissusissaa, ukiumoortumik akiliutissaq, angalaarfiup nalaani angallammut inissiiffimmik atornermut akiliutissaq kiisalu akiliisitsissutissaq.

5. Siunnersuutaajunnartunik suliarinninneq.

6. Siulersuisunut ilaasortassanik sinniisussanillu qinersineq, siulittaasussamik qinersineq.

7. Ajornanngippat siulittaasup siulersuisunullu ilaa­sortat sinnerisa ani­ngaasanik pisassaannik aala­jangiineq.

8. Kukkunersiuisussamik qinersineq.

9. Tamalaat.

11.2.2. Ataatsimeersuarneq aqutsisumit siuler­sor­neqassaaq apeqqutinik ataatsimeersuarnerup siulersorneqarluni aqunneqarneranut tunngasunut tamanut taasisitsinernullu aalajangiisartussaq. Aqutsi­soq siulersuisunut ilaasortaassanngilaq.

11.2.3. Ataatsimeersuarnermi oqaaserineqartut ataat­simeersuarnermi allattaavinnut allanneqassap­put aqutsisumit siulersuisunilu ilaasortanit najuuttunit atsiorneqartussamik.

 

11.3 Taasisinnaatitaaneq aalajangiinerillu

11.3.1 Ilaasortaq ataaseq taasissummik ataatsimik ataatsimeersuarnermi naleqarpoq, nal. imm. 4.7-imi tapersersuisutut ilaasortat pillugit. Ataat­si­meer­suarnermi pisinnaatitsissummik allagartaqarluni taaseqataasoqarsinnaavoq. Pisinnaatitsissut ilaasor­tamut ilaasortalluunniit aappaanut inoo­qa­taa­nulluunniiit tunniunneqarsinnaavoq. Pi­sin­naatit­sissutit annerpaamik tallimat inuup ataatsip taasissutigisinnaavai.

11.3.2 Ataatsimeersuarnermi nalinginnaasumik amerlanerussuteqarneq tunngavigalugu aalaja­ngiisoqartarpoq, malittarisassani immikkut piumasaqaatitaqartumik amerlanerussuteqarneq eqqaassanngikkaanni, naleqq. imm. 16 aamma 17. Taa­si­sut amerlaqatigiippata siunnersuut pineqartoq piissaaq.

11.3.3 Ataatsimeersuarneq aalajangiinissamut atorsinnaatitaassaaq ilaasortat taasisinnaatitaasut ikinnerpaamik 50-it najuuppata imaluunniit pisinnaatitsissuteqartoqarsimappat, malittarisassat matumaniittut allamik piumasaaqaataat eqqaassanngikkaanni.

11.3.4 Taasineq nappaasitsinikkut pissaaq. Allal­luni taasineqassaaq ilaasortat takkussimasut qu­lit ataatsimeersuanermilluunniit aqutsisup tamanna piumasaqaatigippagu. Taasinerit pissapput nammineq najuunnikkut, inummit atsiorsinnaatitaasumit imaluunniit allakkatigut piginnaatitaanikkut.

11.3.5 Taamaallaat peqatigiiffimmut ilaasortat, ilaasortat nuliaat / aappaat pisinnaatitsissum­mil­luun­niit pigisaqartut, kiisalu peqatigiiffiup kukkunersuisui siunnersortaasullu allat, siulersuisut aalanjangiineratigut peqatigiiffiup ataatsimeersuarnerani najuussinnaapput. Siulersuisut piumasaqarsinnaapput, ilaasortaanermut allagartamik akiliisimanermulluunniit uppernarsaammik iserlernermi takutinneqarsinnaasumik. Siulersuisut ataatsimeersuarnissamut immikkut isissutissanik piumasaqarsinnaapput angallataatileqatigiiffiup allaffiani imaluunniit isilernermi tunniunneqartussanik.

 

11.4 Immikkut ittumik ataatsimeersuarneq

11.4.1 Siulersuisut imaluunniit ikinnerpaamik peqatigiiffiup ilaasortai 100-t, ataqqinaammik ilaasortat ilanngullugit, piumasarisinnaavaat kingusinnerpaamik ullut 21-t qaangiutsinnagit, sivikinnerpaamillu ullunik 14-inik sioqqutsisumik ilisimatitsissuteqarnikkut, immikkut ittumik ataatsimeersuariaqqusisoqassasoq. Apeqqu­teqaateqar­ner­migut ilaasortap pisinnaatitaaffigaa peqatigiiffik qassinik ilaasortaqarnersoq paasissallugu.

11.4.2 Immikkut ittumik ataatsimeersu­aq­qu­sinermut noqqaassut allakkatigut siulersuisunut saqqummiunneqassaaq qanorlu ingerlanissaanik tunngavilersukkamik ilaqartinneqarluni, kiisalu uppernarsaatitaqartariaqarpoq imm. 11.4.1-ip oqaaseqatigiittai siulliit naammassineqarsimasut. Im­mik­kut ittumik ataatsimeersuarneq Nuummi inger­lanneqassaaq allakkatigullu ilaasortanut tamanut nalunaarutigineqassalluni aamma illoqarfiup tusagassiutaasigut ilisimatitsissuteqarnikkut.

 

12.0 Siulersuisut

12.1 Peqatigiiffik siulersorneqassaaq arfineq-malunnik ilaasortaqartumik. Peqatigiiffimmi ulluin­narni aqutsineq siulersuisunit ingerlan­neqassaaq. Siulersuisut peqatigiiffiup avammut iluminilu pisariaqartitai nakkutigissavaat. Taakkununnga ilagitillugu siulersuisut peqatigiiffiup sulisuisa ingerlatsinerat nakkutigisarissavaat.

12.2. Siulersuisuni ilaasortat ukiut marlukkaarlugit qinerneqartassapput, malittariillutik ukiut tamaasa siulersuisut akornanni pingasut, kingornalu pingasut qinigassanngortissinnaassallutik.

12.3 Taassumalu saniatigut siulersuisuni sinniisussat ukiumut ataatsimut atuuttussamik marluk qinerne­qartassapput.

12.4 Siulersuisuni ilaasortat sinniisussallu tamarmik qinigassanngorteqqissinnaatitaapput.

12.5 Siulersuisut akunnerminni siulittaasup tul­lissaanik, aningaaserisussamik allatsissamillu ileq­quussumik ataatsimeersuarnerup kingorna ataatsimiinnerminni siullermi qinersissapput. Ataat­si­meersuarnermi siulittaasutut qinigaasoq siulersuisunit tunuassagaluarpat imaluunniit allakkut ingerlannissaa kissaatigiunnaarpagu, imaluunniit kingusinnerusukkut siulittaa­suujumajunnaarpat, siulersuisut sinnerisa akunnerminni (tullianik ileqquusumik ataatsimeersuarnissap tungaanut atuut­tussamik) siulittaasussaq nutaaq qinissavaat.

12.6 Siulersuisut suleriaasissaminnik ilusilii­nermikkut siulersuisut suut suliarissagaat aalaja­ngiutissavaat. Sule­ri­u­sissamik akuersisoqarnissaanut piumasaavoq siulersuisut atasut amerla­nerus­suteqarlutik aalajangiussaqarnissaat.

12.7 Siulersuisut aalajangiisinnaassuse­qar­put siuler­suisuni ilaasortat ikinnerpaamik tallimat najuuppata.

12.8 Siulersuisuni suliassat suliarineqartut aalajangiiffigineqartassapput nalinginnaasumik amerlanerussuteqar­neq tunngavigalugu. Pisinnaa­titsis­su­te­qar­neq atorlugu taasisoqarsinnaanngilaq.

12.9 Siulersuisut minnerpaamik ukiup sisama­rar­terutaanut ataasiarlutik ataatsimiittassapput, allakkulli aamma pisariaqartitsineq naapertorlugu.

12.10 Siulersuisuni ataatsimiinnerit allattaavinnut imaqarniliorneqartassapput siulersuisunit tamar­miusunit atsiorneqartussamik. Siuler­suisunut ilaasortat ataatsimeeqataanngitsut atsiorlutik nalu­naaruteqartassapput imaqarniliaq atuarsimallugu.

12.11 Siulersuisunut sinniisussat siulersuisut ataat­simiinnerannut peqataanissamut pisussaati­taan­ngillat, siulersuisulli aalajangerpassuk aatsaat peqataasinnaatitaapput. Siulersuisunut sinniisussat oqaaseqarsinnaatitaassapput, taasisin­naatitaas­sanatilli.

12.12 Siulersuisut ataatsimiititalianik pilersit­si­sinnaapput, kisianni umiatsialiveqarfimmut ataat­simiititaliortussaallutik. Ataatsimiititaliat suleriusissaat suliassaallu siulersuisunit aalaja­ngersar­ne­qar­tassapput, ataatsimiititaliat suliaminnik siulersuisut ingerlaavartumik ilisimatittassavaat.

12.13 Ataatsimiititaliani siulersuisunit pilersinne­qartuni tamani siulersuisut ilaasor­taatitassaminnik akunnerminnit minnerpaamik ataatsimik toq­qaa­sassapput. Siulersuisut ataatsimiititalianik piler­si­taanni siulersuisut avatiminnit ilaa­sor­taa­tik­kumasaminnik toqqaasinnaapput. Ataat­simii­titaliat taamaallaat siunnersuisutut inissisimassapput.

12.14 Peqatigiiffiup ingerlanneqarnissaanut suli­sussat pisariaqartinneqartut siulersuisut atorfi­nit­sissavaat aamma angallataatileqarfiup pisortaanik atorfinititsissapput. Sulisut atorfeqartitat akis­sarsiassaat atorfinitsitaanerinilu atu­gassaat isuma­qatigiissusiornikkut aalajanger­sarneqassapput.

12.15 Siulersuisuni ilaasortat ukiumoortumik aningaasarsiaqartinneqarsinnaapput angissusissaa siulersuisunit innersuussutigineqartumik, kisianni ataatsimeersuarnermi aalajangerneqartumik.

12.16 Aningaasartuutit, siulersuisuni ilaasortatut sulinermut attuumassuteqartut, naapertuuttumik uppernarsaasiinikkut ingerlaavartumik aningaa­sartuuteqarsimasunut utertinne­qartassapput.

12.17 Siulersuisut Kommuneqarfik Ser­mer­sooq Havne­rådiani peqatigiiffiup aallartitassaanik taassumalu sinniisissaanik toqqaassapput.

13.0 Atsiorsinnaatitaanermi maleruagassat

13.1 Peqatigiiffik sinnerlugu atsiorsinnaatitaapput peqatigiiffimmi siulittaasoq siulersuisuni ilaasortaq ataaseq peqatigalugu imaluunniit siulersuisuni ilaasortanit sisamaasunit atsioqatigiittunit, ma­littarisassat matumaniittut allamik piuma­saaqaataat eqqaassan­ngikkaanni.

13.2 Pigisanik nalilinnik pisinermi, tunisinermi aamma taarsigassarsianut sallunaveeqqusiinermi siulersuisuni ilaasortat tamarmiusut atsior­tuus­sap­put. (Peqatigiiffiup pigisaanut nalilinnut aalajangiiffiginnittussaassuseq ataat­simeersuarnermiippoq).

14.0 Peqatigiiffiup pisuussutai akisussaas­su­se­qar­figinninnerlu

14.1 Peqatigiiffiup pisussaaffiinut peqatigiiffiup aningaasaatai kisimik atorneqarsinnaapput. Ilaa­sortat peqatigiiffiup pisussaaffiinut inuttut namminneerlutik akisussaanngillat.

14.2 Peqatigiiffiup aningaasat tigoriaannaatai aningaaserivimmut inissinneqassapput.

14.3 Siulersuisunit tamarmiusunit isumaqati­giis­sutaappat piginnaatitaaffiliisoqarsinnaavoq allaf­fimmi sulisumut atsiornermigut peqatigiiffiup ani­ngaasaataanik tigoriaannar­nik atuisinnaa­nissamut annerpaamik 5.000 kr tu­ngaanut akiligassanut, taannalu taamaallaat pisinnaavoq siulittaasumit, siulittaasup tullersortaanit imaluunniit aningaaserisumit peqateqarluni.

15.0 Kukkunersiuineq aamma ukioq naatsorsuiffik

15.1 Peqatigiiffiup ukiumut naatsorsuiffia 1/12-imiit 30/11-uvoq.

15.2 Peqatigiiffiup naatsorsuutai kukkunersiuisumit pisortanit akuerisamit kukkunersiorneqartassapput ileq­quusumik ataatsimeersuarnermi ukiut ataa­siak­kaarlugit atasussanngorlugu qinerneqartartussamit. Qi­ni­gaaq­qitto­qar­sin­naavoq.

15.3. Naatsorsuutit inerneri qanoq issutsimik takussutissiartallit ilaasortanut tunniunne­qanngik­kunik taakkuninnga misissorneqarsinnaasunngorlugit peqatigiiffiup allaffiani ileqquusumik ataatsimeersuarnissaq kingusinnerpaamik ullunik 21-nik sioqqullugu saqqummereersimassapput, naleqq. imm. 11.1.2 aamma 11.1.4.

16.0 Malittarisassanik allannguineq

16.1 Malittarisassanik allannguisoqarsinnaavoq aatsaat ikinnerpaamik ilaasortat taasisinnaatitaasut 1/12-iinik amerlassuseqarlutik ataatsimeersuarnermi najuuppata, ikinnerpaamillu ilaasortat najuuttut 2/3-iisa allannguinissaq akuersissutigippassuk.

16.2 Ilaasortat taasisinnaatitaasut 1/12-ii ataatsi­meersuarnermi najuutinngippata, kisiannili najuuttut akornanni amerlanerussuteqartut siunnersuummut akuersippata siulersuisut immikkut ittumik ataatsimeersuarnermut, kingusinnerpaamik siunnersuutip atortussaatinneqannginneraniit sapaati-akunnerisa arfinillit qaangiutinnginneranni pisussamut, aggersaasinnaapput, tassani siunnersuutaasoq allanngortinneqarani saqqummiunneqartoq akue­rineqarsinnaassalluni, ikinnerpaamik taasisin­naa­titaasut najuuttut 2/3-iisa akuersissutigippassuk.

17.0 Peqatigiiffimmik atorunnaarsit­sineq

17.1 Peqatigiiffimmik atorunnaarsitsisinnaanermut piumasaavoq ataatsimeersuarnermi ilaasortat taasisinaatitaasut ikinnerpaamik 2/3-inik amer­las­suseqartut peqataanerat, ikinnerpaamillu ilaasortat najuuttut siunnersuut ikinnerpaamik 2/3-iisa akuersissutigippassuk.

17.2 Peqatigiiffiup ilaasortaasa 2/3- ii ataatsi­meer­suarnermi najuutinngippata atorunnaarsitsinissamilli siunnersuut najuuttut taakku akornanni nalinginnaasumik amerlanerusunit akuersaarneqarluni, siulersuisut immikkut ittumik ataatsimeersuariaq­qusisinnaapput, siunnersuutaasorlu tassani allan­ngortinneqarani aalajangiiffigineqarsinnaavoq, taasisinnaatitaasut najuuttut ikinnerpaamik 3/4-iisa siunnersuut akuersissutigippassuk.

17.3 Taamatut immikkut ittumik ataatsi­meer­suariaqqusineq pissaaq siunnersuutip akuer­sis­sutigineqarluni siullermeersumik ataatsimeersuassutigineqarnerata kingorna sapaatip-akunneri arfinillit qaangiutsinnagit.

17.4 Peqatigiiffimmik atorunnaarsitsineq akuer­sissutigineqarpat, peqatigiiffiup pigisarisinnaasai siunertanut ajunngitsuliornernut ataatsimeer­suarnermi aalajangiussat naapertorlugit atugas­sanngortinneqassapput. Peqati­giif­fiup atorunnaar­sinneqarnerani ilaasortat peqatigiiffiup pisuus­sutaanik pissarsitinneqassanngillat.

———————

Taamatut akuersissutigineqarput Nuup Ka­ter­sortarfiani ­9. apriilimi 2005-imi ataatsimeer­suarnermi.

Ataatimeersuanermi marts-ip 18-iani 2006 ma­littarisassat allan­guute­­qan­ngillat.

Ileqquusumik ataatsimeersuarnermi 8. marts 2008-mi Nuup katersortarfiani ingerlanneqartumi, ataat­simeersuarnermi peqataasut ikippallaarneranik pissuteqartumik aaliangiisinnaassuseqannginnerat pis­sutigalugu akuerineqarpoq immikkut ittumik ataat­simeersuartitsineqassasoq. Tamanna inger­lan­neqarpoq 12. april 2008 peqatigiiffiup illuutaani, tassani malittarisassat allannguuteqartinneqarlutik.

Aqutsisoq: Knud Østergaard 

Immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi 12. april 2008 ingerlanneqartumi imm. 8.2.5, 10.2.1, 16.1, 16.2 allanngortinneqarput.

Ataatsimeersuarnermi 4. april 2009 inger­lan­ne­qartumi imm. 7.4, 8.2.10 aammalu 9.2 allanngortinneqarput.

Aqutsisoq: Knud Østergaard 

Ataatsimeersuarnermi 6. marts 2010 inger­lanneqartumi imm. 4.1, 4.2, 5.2, 5.5, 10.1, 15.1 allanngortinneqarput.

Aqutsisoq: Knud Østergaard 

Ataatsimeersuarnermi 12. februar 2011 inger­lan­neqartumi imm. 7.1, 7.2, 14 aammalu 11.1.5 allanngortinneqarput.

Aqutsisoq: Gedion Jeremiassen

Ataatsimeersuarnermi 11. februar 2012 inger­lan­neqartumi malittarisassani allannguisoqanngilaq.

Aqutsisoq: Stephen Heilmann

Ataatsimeersuarnermi februarit 16-iani 2013 inger­lanneqartumi malittarisassat imm. 7.4 aammalu 11.1.5. allanngortinneqarput.

Aqutsisoq: Stine Skifte.

Ataatsimeersuarnermi marts-ip 8.-ani 2014 inger­lanneqartumi malittarisassat imm. 7.2 aammalu 12.2 allanngortinneqarput.

Aqutsisoq: Jensêraq Poulsen.

Ataatsimeersuarnermi februar-ip 20.-ani 2016 inger­lanneqartumi malittarisassat imm. 8.1.4 allanngortinneqarpoq.

Aqutsisoq: Jensêraq Poulsen

Immikkut ataatsimeersuarnermi maj-ip 4.-ani 2022 ingerlanneqartuimi malittarisassat §§ 4.3, 4.4, 4.7, 5.4, 5.5, 7.7, 8.1, 8.3.2, 8.3.5, 11.1.4, 16.1, 16.2 allanngortinneparput.

Malittarisassat §§ 8.3.9, 11.1.6 ilanngunneqarput.

Aqutsisoq Miki Lynge.

Ataatsimeersuarnermi marts-ip11.-ani 2023 inger­lanneqartumi malittarisassat imm. 4.2, 7.4 aammalu 8.3.7 allanngortinneqarput.

Malittarisassat §§ 5.3.1 aammalu 7.4.1 ilan­ngunneqarput.

Aqutsisoq Tom Ostermann.

Ataatsimeersuarnermi martsip 23-iani 2024, § 4.2.1, § 4.2.2 aamma 5.2.1 ilanngunneqarlutik allannguutaapput. 

Aqutsisuuvoq, Miki Lynge