GODTHÅB BÅDEFORENING
MALITTARISASSAT 2023
AALLAQQAASIUT:
Ileqquusumik ataatsimeersuarnermi ingerlanneqartumi marts-ip 11.-ani
2023, malittarisassani allannguutit immikkut ataatsimeersuarnermi
akuerineqartut ilanngunneqarput.

1.0 AQQA1.1 Peqatigiiffiup aqqa tassaavoq ”Godthåb Bådeforening”.

2.0 ILLOQARFIK ALLAGARTAQARFIK
2.1 Peqatigiiffiup illoqarfik allagartaqarfia tassavoq Nuuk, Kalaallit Nunaat.

3.0 SIUNERTAI
3.1 Peqatigiiffiup siunertai makkuupput:
• Umiatsialiveqarfiup nalinginnaasumik pissusissamisoortumik
sikoqanngiffiani peqatigiiffiup ilaasortai umiatsialiveqartissallugit
sullisissallugillu,
• ilaasortat avammut soqutigisaannik sinniisuuffigissallugit,
• imaatigut angalanermi isumannaatsuunissaq sulissutigissallugu
• ilaasortat allatigut soqutigisaat nakkutigissallugit.

4.0 PEQATIGIIFFIMMI ILAASORTAANEQ
4.1 Kinaluunniit 18-it sinnerlugit ukioqartoq Nuummi nunaqarfiiniluunniit
najugaqartoq ilaasortanngortinneqarsinnaavoq. Ilaasortaaneq Nuummit
aallarnermi, soorlu ukioq naallugu pikkorissassagaanni imaluunniit
ilinniariassagaanni assigisaanilluunniit, attatiinnarneqarsinnaavoq
siulersuisunit allakkatigut akuerineqarnikkut.
4.2 Peqatigiiffiit, ingerlatsisoqarfiit, suliffeqarfiit kiisalu allat inatsisit
malillugit akisussaassuseqartitaasut siulersuisut aalajangiinerat
tunngavigalugu peqatigiiffimmut ilaasortanngortinneqarsinnaapput inuit
ataasiakkaat ilaasortatut periarfissaattut ittunik pisussaaffiligaasunik Inatsisit
malillugit akisussaassuseqartitaasut taasisinnaatitaanngillat angallammillu
peqarnissaq ingerlataqarnissarlu kisiisa siunertarissanngilaat.
4.3 Peqatigiiffimmut ilaasortanngorniarneq ilaasortaajunnaarniarnerluunniit
peqatigiiffimmut allagaqarluni pissaaq.
4.4 Peqatigiiffiup nalunaarsugaatigissavai ilaasortat aqqi, e-mailii, najugaat,
telefoniisa normui kiisalu angallamminnut inissisimatitsiffii.
4.5 Ilassortanngornermi nuunnermilu ilaasortat pisussaatitaapput
allaganngorlugu peqatigiiffimmut najugarisartik atuuttoq telefonimillu normua
nalunaarutigissallugit. Taamaattumik ilaasortap akisussaaffigaa
peqatigiiffimmit allakkatigut telefonikkullu attaveqarfigineqarsinnaanini.
4.6 Ataqqinaammik ilaasortanngortinniakkat, ilaasortat siulersuisulluunniit
inassuteqarnerisigut, ataatsimeersuarnermi ilaasortanngortinneqarsinnaapput
malittarisassanik allanngortitsinermi amerlanerussuteqartitsisarneq
naapertorlugu, naleqqiuguk imm. 16. Ataqqinaammik ilaasortaq
ilaasortaanermut ukiumoortumik akiliummik akiliineq ajorpoq, naleqqiuguk
7.1, inuuninilu naallugu peqatigiiffimmi ilaasortaasussaalluni. Ataqqinaammik
ilaasortaasoq ataatsimeersuarnerni peqataasinnaatitaallunilu
taaseqataasinnaatitaavoq. Ataqqinaammik ilaasortat aamma ilaasortavittut
allatut piginnaatitaaffeqarput.
4.7. Peqatigiiffik tapersersuisutut ilaasortanik ilaasortanngortitsisinnaavoq,
ilaasortaanermut akiliummik akiliuteqartinneqartunik. Tapersersuisutut
ilaasortat oqaaseqarsinnaatitaapput, kisiannili peqatigiiffiup
ataatsimeersuarnerani taasisinnaatitaanatik aammalu peqatigiiffimmiit
siulersuisunut taaneqarsinnaanatik. Ullormi ilaasortanngorfimmit
aallartittumik angallammik inissiisinnaanermut atatillugu ilaasortaassutsip
sivisussusianik aallaaveqartumik tulleriiaaraluni inissitsiterisarnermi
peqataalissalluni.

5.0 ANGALLAMMUT INISSISIMATITSIFFISSALIGAASARNEQ
5.1 Peqatigiiffiup ilaasortaannavii peqatigiiffiup puttasulianik umiatsialiviinut
inissiiffissaligaasinnaatitaapput. Ilaasortat angallatiminnut
inissisimatitsiffissaligaanissaminnik piumasaqarsinnaapput aatsaat
erfalasuaqqamik amusisoqareertillugu imaluunniit angallataatileqarfiup
pisortaata angallatit inissaminnut innissinnissaat pisinnaatilereeraangagu.
5.2 Peqatigiiffimmi ilaasortat tamarmik nal. 4.1 aammalu 4.2 immikkut
peqatigiiffiup puttasuliaani umiatsialivimmik ataatsimik pisassaqassapput
(taamaattoq takuuk imm. 5.6 utaqqisoqarnermut tunngasoq) siulersuisut
angallataatileqarfiullu pi-sortaata puttasuliamut umiatsialivimmut angallatip
qanoq ittuussusianut angissusianullu illersorneqarsinnaalluni naapertuuttumik.
5.3 Angallat inunnit arlariinnit peqatigiissunit pigineqarpat ilaat ataaseq
inissiiffeqartutut nalunaarsukkanut ilanngunneqassaaq, aappaalu
sinneriluunniit tapersersuisutut nalunaarsorneqassallutik. Piginneqatigiittut
ataatsimik taasisinnaatitaapput, ilaasortavittullu nalunaarsorneqarsimasumit
ingerlanneqassaaq aammalu peqatigiiffimmi ataasiinnarmik umiatsiamut
inissaqartitsissalluni.
5.3.1 Angallat aappariinnit imaluunniit inooqatigiinnit aappariittutut
inissisimasunit pigineqarpat, ilaasortatut nalunaarsoqqasoq toqqukkut
qimaguppat, ilaasortaaneq aappaasumut siulersuisut akuersinerisigut
nuunneqarsinnaavoq. Piumasaqaatit sillimasersimanermut, piginnittuunermut
il.il. 5.4-ami malittarisassat atuupput.
5.4 Taamaallaat angallammut inissiiffiliisoqarsinnaavoq inissiiffissamut
akiliisimanermut ilaasortaanermut akiliummik akiliisimanermut
uppernarsaammik, kinaassutsimut uppernaarsaammik assitalimmik kiisalu
angallatip atuuttumik akisussaanermut sillimmaserneranut akilersimaneranullu
uppernarsaatinik takutitsisoqarsinnaappat. Piumasarineqarportaaq
angallammut inissiiffimmut piginnittoq / piginnittut sillimmasiisorlu /
sillimmasiisullu angallammut sillimmasiissut naapertorlugu taannaasoq /
taakkuusut.
5.5 Peqatigiiffiup akiliinissamut piumasaqaatai atuuttut malillugit ilaasortaq
angallammut inissamik tunineqarsimanngitsoq inissap akilersimaneranut,
ilaasortaanermut aammalu sillimmasiisimanermut uppernarsaammik
nittarsaassisinnaanngippat, inissaq aalajangiiffigissallugu peqatigiiffik
pisinnaatitaavoq. Taamaalilluni peqatigiiffik pisinnaatitaavoq piginnittumut
akiligassanngortitsilluni akisussaatitsillunilu angallat piissallugu. Angallat
qaqinneqassaaq inissinneqassallunilu inissiivissiamut kommunimit
innersuussutigineqartumut peqatigiiffiulluunniit inissiiffiutaanut
pinngitsoorani ungaluligaanissaanik piumasaqarfiunngitsumut. Imaluunniit
angallat puttaqummut pituffissiamut pitunneqaannarsinnaavoq
kisaannarneqarsinnaalluniluunniit, tamaginni peqatigiffimmit
akisussaaffigineqanngitsunut.
5.6 Peqatigiiffimmi ilaasortat angallammut inissiiviliiniartut angallammut
inissiiffissaqassusermit amerlaneruppata utaqqisut siulersuisut sinnerlugit
angallataatileqarfiup pisortaanit peqatigiiffiup ilaasortaanit
takuneqarsinnaasunik allattorsimaffiliorneqassapput.
5.7 Pissutsit ajornartinngikkaangassuk angallataatillit avataanit aggersut
utaqqiisaasumik angallamminnut inissiiffissaminnik
innersuussiffigineqarsinnaasassapput. Tamanna taamaallaat pisinnaavoq
angallataatileqarfiup pisortaata iliuuseqartitaaneratigut.

6.0 AKISUSSAANEQ, ANGALLATINUT PUTTASULIANI AJOQUSERNERIT IL. IL.
6.1 Immikkut ittumik pisoqarneranik aallaaveqartumik imaani nunamiluunniit
angallatit aserornerinut, taagorneqartuinnarnuunngissinnaasumik, soorlu
ikuallannernit, aserorterinernit, anorimit artorsartitaanernit, sermersoornernit
allanillu pisunut peqatigiiffik sunilluunniit akisussaaffeqarumanngilaq.
6.2 Aammattaaq illersorneqarsinnaanngitsumik pituttuinernut, angallatit
akornanni naammanngitsumik attuussarnaveeqqusiinernut allanullu pisunut,
taagorneqartuinnarnuunngissinnaasumik, peqatigiiffik
akisussaaffeqarumanngilaq.
6.3 Peqatigiiffimmi ilaasortaq nammineq isummani nalilersuininilu
tunngavigalugit ajoqusersinnaanermut atortullu innarlersinnaanerannut
sillimmasiissaaq.
6.4 Ilaasortaanngitsunut, akiligassalinnut, ilaasortaajunnaarsitaasimasunut
ilaasortanulluunniit peqatigiiffiup angallatinut puttasuliaanik malittarisassanik
unioqqutitsillutik atuisunut peqatigiiffik akisussaanani angallatinik
pineqartunik puttasulianit naammineerluni allanulluunniit isumagitillugit
peersitsisinnaatitaavoq angallatip piginnittuanut akiligassanngorlugu, naleqq.
imm. 5.5.
6.5 Puttasulianut angallatinullu allanut ajoqusiinernut matussutissaqarumalluni
angallatit peqatigiiffiup puttasulianik umiatsialiviinut inissikkumaneqartut
sillimmasiinermi aalajangersakkat atuuttut malillugit akisussaanermut
sillimmaserneqarsimassapput.

7.0 ILAASORTANNGORNERMUT AKILIUT, ILAASORTAT AKILIUTAAT,
ANGALLAMMUT INISSIIFFIMMIK ATORNERMUT AKILIUT IL.IL.
7.1 Peqatigiiffimmut ilaasortaanermut akiliutit ima
aalajangiiffigineqarsimapput:
Ilaasortaviit ilaasortanngornermut akiliissapput, ukiumut akiliissallutik, kiisalu
inissamut attartornermut.
Tapersersuisut ukiumut akiliissapput.
Tapersersueqataasut ukiumut akiliissapput.
7.2 Ilaasortanngornermut akiliut, ukiumoortumik akiliut tapersersuisutut
ilaasortaanermut akiliut kiisalu tapersersueqataasutut akiliut, angallammullu
inissiiffimmik atornermut akiliut ileqquusumik ataatsimeersuarnermi
angissusilerlugit aalajangiiffigineqartassapput tamatumalu kinguninngua
akileqquneqassallutik.
7.3 Taakkua saniatigut siulersuisut immikkut iliuuseqarnernut il.il. immikkut
akiliuteqaqqusisinnaapput.
7.4 Ukiuunerani nunami inissisimavik taassumallu akiliutaa atuutsinneqassaaq
1. oktorberimiit – 31. maj tungaanut.
7.4.1: Aasaanerani nunami inissisimaniaraanni umiarsualiviup naalagaa
isumaqatigalugu pissaaq, taannalu inissiivissamik innersuussissaaq.
Aasaanerani iniissiineq biilinut inissiiffissianut akornutaassanngilaq.
Nuussinermi anigaasartuutaasinnaasut peqatigiiffiup susassarinngilai,
ilaasortamulli tussallutik.
7.5 Ilaasortanngornermut akiliut uterteqquneqarsinnaanngilaq.
7.6 Angallammut inissiiffiliisoqarsimagaluarpalluunniit ukiumoortumik akiliut
imaluunniit tapersersueqataasutut akiliut, taamaallaat ataqqinaammik
ilaasortat pinnatik, ilaasortanit tamanit akilerneqassaaq. Ukiumoortumik
akiliut ukiup ingerlanerani tunuarnermi utertinneqarsinnaanngilaq.
7.7 Angallammut inissiiffimmik atornermut akiliut peqatigiiffiup puttasuliaani
pituffimmut akiliutaavoq (ataatsimeersuarnermi aalajangigaq)
kvadratmeterimut naatsorsuinikkut akeqartitaq (angallatip takissusia x
silissusia). Angallatit uuttorneqartarnerannik malittarisassiat erseqqissakkat
siulersuisut tunngavissiuuttarpaat peqatigiiffiullu naqitertittagaanut
imaluunniit ukiumoortumik nalunaarummut ilanngunnissaat isumagisarlugu.
Siulersuisut piginnaatitaapput qanorluunniit ilinikkut naatsorsuinermik
tunngavissianik allanngortitsinissamut. Naatsorsueriaasinngortitaq
atuuttussanngortitaasarpoq, soorluttaaq angallammut inissiiffimmik
atornermut, akiliutip angissusissaanut siulersuisunit
naatsorsueriaasinngortitaasoq atuuttussanngortitaasartoq. Angallammut
inissiiffimmik attartornermut akiliutaareersoq singitsinngitsoornermi
utertinneqarsinnaanngilaq.

8.0 UMIATSIALIVEQARFIMMI MALITTARISASSAT
8.0.1 Umiatsialiveqarfimmi malittarisassat siulersuisut suliarissavaat.
8.1 SULISUT
8.1.1 Angallataatileqarfiup pisortaata aalajangiineri innersuussutaaluunniit
pinngitsooratik malinneqassapput.
8.1.2 Angallataatileqarfiup pisortaata aalajangiussaa innersuussutaaluunniit
allakkatigut siulersuisunut maalaarutigineqarsinnaavoq. Maalaarut
kinguartitsinermik sunniuteqarsinnaanngilaq.
8.1.3 Angallataatileqarfiup pisortaata ilaasortat mianersoqqussummik
tunisinnaavai. Iliuuseqaqqinnerit siulersuisunut nalunaarutigineqassapput,
tassanilu peersitsinissatut imaluunniit ilaasortaajunaarsitsinissatut
suliarineqarsinnaallutik.
8.1.4 Umiatsialiveqarfimmi malittarisassanik sakkortuunik unioqqutitsinerit
imalunniit angallataatileqarfiup sulisuinik ajortumeerinerit ingerlaannartumik
ukiup sinneranut peersitaanermik imaluunniit ilaasortaajunaarsitaanermik
kinguneqartinneqarsinnaapput.
8.2. PEQQISSAARNISSAMIK MALITTARISASSAT
8.2.1 Peqatigiiffiup puttasuutaanut nunamulluunniit inissitaanut sunilluunniit
igitsinissaq inerteqqutaalluinnarpoq. Igitassat eqqaavinnut iginneqartassapput.
8.2.2 Angallatit anartarfiisa umiatsialiveqarfimmi imaarnissaat
inerteqqutaalluinnarpoq.
8.2.3 Puttasuliaqarfinni orsussanik nussuineq inerteqqutaalluinnarpoq,
puttasuliat puttaqutaasa benziina, uulia petruuliulu sapermassuk.
8.2.4 Ikuallattooratarsinnaaneq qaartooratarsinnaanerlu pissutigalugit
angallatit peqatigiiffiup puttasuliaani umiatsialiviinniitillugit
orsersorneqaqqusaanngillat.
8.2.5 Uuliakut angallataatileqarfiup pisortaanut peqatigiiffiup illuutaani
tunniunneqassapput, taassuma isumannaatsumik uuliakuusivimmut
kuissammagit. Umiatsialiveqarfimmi eqqaavissiaanngitsunut uuliakunik
kueraaneq inerteqqutaalluinnarpoq. Uuliamik akoqartunik puttasoqarfiup
iluani eqqaanilu kuisinanilu igitsisoqaqqusaanngilluinnarpoq. Igitassat allat
ulorianartut mingutsitsisinnaasullu, soorlu batteriit akkumulatorillu
puttasulianut umiatsialiveqarfimmulluunniit inisseqqusaanngillat Sermersuulli
Kommuneata eqqaaveqarfianut tunniunneqassallutik.
8.2.6 Usingiaanermi piareersaanermilu pisariaqartut saniatigut angallatinut
atortut, piniutit, pisat il.il. puttasuliani uningaannartitaassanngillat.
8.2.7 Umiatsialiveqarfiup imartaani ingerlaneq sallaatsunnguamik pisassaaq
maligaaliortitsiffiusassananilu orraatitsisumik. Tamatuminnga
unioqqutitsinerit angallataatileqafiup pisortaanit siulersuisunut
nalunaarutigineqarlutik suliassanngortinneqartassapput. Soqutigitaatsumik
ingerlanerit sumiginnarneqassanngillat peersitaanermillu imaluunniit
ilaasortaajunaarsitaanermik kinguneqartinneqassallutik.
8.2.8 Puttasuliat akornanni akunnisiuinermi sapinngisamik annertunerpaamik
mianersorneq takutinneqartassaaq, pisariaqartillugu sarpissorani
persaqqusiisoqartassalluni.
8.2.9 Meeqqat puttasuliani pinnguarnissaat umiatsialiveqarfimmilu
umiatsiaasarnissaat inerteqqutaavoq. Meeqqat 14-it inorlugit ukiullit
taamaallaat inersimasunik ilaqarlutik puttasuniissinnaatitaapput.
8.2.10 Maleruagassanik qulaani immikkoortortami 8.2.7.-mi taaneqartunik
unioqqutitsisoqassappat, taamatut pissusilersortoqartarnissa
killilersimaarniarlugu angallammik piginnittoq mianersoqqussummik
tunniussivigineqassaaq, aappassaanik unioqqutitsinermik takutitaqaqqissappat
angallammik piginnittoq akileeqqusissummik kr. 1.000,00 –mik
angissusilikkamik akiligassinneqassaaq peqatigiiffimmut nakkartussamik.
Pingajussaannillu unioqqutitsinermik takutitaqarpat, peqatigiiffimmiit
ilaasortaajunnaarsinneqassaaq ukioq kaajallallugu sivisussusilimmik.
8.3 ANGALLATIT ANGALLATINULLU INISSIIFFIIT
8.3.1 Ilaasortat angallammut taamaallaat inissiiffissamik pissarsisinnaapput
angallatip uuttuutaatut angissusianillu umiatsialiveqarfimmut
pilersaarusiorneq sioqqullugu nalunaarutigineqartunut naapertuuppata.
Attuussarnaveeqquteqarfiit angallatit qanoq ittuunerannut
naleqqussarneqassapput. Angallataatileqarfiup pisortaata nalilissavaa
attuussarnaveeqquteqarfissaq qanoq atitutigissanersoq, minnerpaamilli 30 cmiussaaq.
8.3.2 Angallataatileqarfiup pisortaa akuersisimatinnagu angallammut
inissiiffiit paarlaannissat inerteqqutaavoq. Unioqqutitsineq ukiumut
angallanerup sinneranut ataavartumilluunniit peersitaanermik
kinguneqarsinnaavoq.
8.3.3 Ilaasortat angallammut inissiiffimmik tunineqareersimasut nutaamik
angallatitaarnertik siumoortumik angallataatileqafiup pisortaanut
nalunaarutigissavaat. Pissutsit atuuttut ajornartinngippassuk
angallataatileqarfiup pisortaa angallammut inissiiffimmik allamik
innersuussisinnaassaaq.
8.3.4 Angallataatileqarfiup pisortaata ilaasortaq angallammut inissiiffimmik
allamik innersuussinnaavaa: a) angallatip inissinnera pissusissamisuunngippat
b) allamut inissinnissaq ataatsimut isigalugu pitsaanerussappat, imaluunniit c)
taamaaliornissamut pissutsit angallataatileqarfiup pisortaata missingersuinera
malillugu akornutissartaqanngippata. Angallataatileqarfiup pisortaata
aalajangiinera maalaarutigineqarsinnaanngilaq.
8.3.5 Angallatit peqatigiiffiup puttasulianik umiatsiviliviini inissisimasut
tamarmik ilaasortaanermut allagartanik illersorneqarsinnaasumik
pitsassusilinnik erseqqissumullu peqatigiiffiup ilitsersuussutai malillugit
ikkussivigineqarsimassapput. Angallatit ilaasortaanermut allagartaqanngitsut,
angallatit inuttaqanngitsut unioqqutitsisumilluunniit inissinneqarsimasut,
siumut ilisimatitseqqaarani peersinneqarsinnaapput angallataatileqarfiup
pisortaata iliuuseqarneratigut angallataatilimmut akiligassanngorlugu, naleqq.
imm. 5.5. Angallataatillip ilaasortaanermut allagartani tammaruniuk
piaarnerpaamik angallataatileqarfiup pisortaa ilisimatissavaa.
8.3.6 Angallatit tamarmik umiatsialiveqarfimmut ataatsimiititaliamit /
angallataatileqarfiup pisortaanit uuttortarneqarsinnaassapput inissiffimmik
attartornermut akiliutip naatsorsornissaa siunertaralugu.
8.3.7 Angallammut inissiiffik atuutilersinnaanngilaq peqatigiiffimmut
akiligassat tamakkerlugit akilersimatinnagit, aamma angallat
sillimmasiinermut aalajangersakkat atuuttut malillugit akisussaanermut
sillimmasersimatinnagu, taannalu akilersimatinnagu. Angallammut
inissiffissap normussaa taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq peqatigiiffimmut
akiligassap kiisalu akisussaanermut sillimmasiissutip akilersimanerinut
uppernarsaammik takutitsinikkut. Angallammut inissiiffissap normua
tunniunneqareerpat angallammut inissiiffik ilaasortamit
atorneqarsinnaalissaaq.
Angallatip inaa atussangikkaani, ilaasortap umiarsualiviup naalagaanut
nalunaarutigissavaa, taassumallu inissiffissaq aqutarilissavaa, ilaatigut
utaqqiisaasumik inissiffissatut atortissinnaallugu. Ilaasortap ininnaani
annaanavianngilaa piffissallu atuuttup iluani tigoqqissinnaallugu.
Inissiiveqarnermut aningaasartuutit utertinneqarsinnaanngillat. Angallammut
inissiffissap normussaa taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq peqatigiiffimmut
akiligassap kiisalu akisussaanermut sillimmasiissutip akilersimanerinut
uppernarsaammik takutitsinikkut. Angallammut inissiiffissap normua
tunniunneqareerpat angallammut inissiiffik ilaasortamit
atorneqarsinnaalissaaq.
8.3.8 Angallatinut inissiiffissiat innersuussutaasut eqqaanni angallataatillit
peqatigiiffiata umiatsialiveqarfiata imartorumarumarngani
kisartortoqartarnissaa inerteqqutaavoq, allakkut naleqq. 5.5 aamma 6.5.
8.3.9 Ukiuunerani inissamik isumaqatigiilluni paarlaanneq imaluunniit
tunniussineq angallataatileqarfiup pisortaata akuerinngippagu inerteqqutaavoq.
Unioqqutitsineq ukiuunerani inissamik arsaarinnissuteqarnermik
kinguneqassaaq.
8.4 PITUTTUINEQ
8.4.1 Puttasuliat isuinut aamma angallatinut puttasuliat ikaartarfiinut
pituttuinissaq inerteqqutaalluinnarpoq. Pituttuinermi qulakkeertariaqarportaaq
angallatinut puttasuliat ajornanngitsumik aqqutiginissaat. Unioqqutitsinerit
ukiup angallaviup sinneranut piaarnerpaamik peersitaanermik
kinguneqarsinnaavoq.
8.4.2 Angallatit ataasiakkaat qajannaatsumik pissusissamisoortumillu
pituttorneqartassapput. Minnerpaamik angallat siumigut aqumigullu
pitunneqartassaaq. Aquanut pituutaq puttasuliamut pitunneqassaaq
sapinngisamik ajornanngippallu angallammit ungasinnerpaatillugu. Angallat
naammaginartumik attuussarnaveeqqusersimassaaq, tamannalu pisassaaq
attuussarnaveeqqutit anorlerluartillugu qangattarsinnaajunnaarlugit.
8.4.3 Angallataatileqarfiup pisortaata pittuinerit attuussarnaveeqqutillu
ikkusimaneri naammaginanngitsutut isigigunigit, angallatit ataasiakkaat
allunaasanik attussarnaveeqqutinillu nammineerluni pilersorsinnaavai.
Suliamut taamaattumut atortunillu atuinernut ilaasortaq pineqartoq akit
peqatigiiffiup siulersuisuisa aalajangigaat malillugit annertussusilinnik
akileeqquneqassaaq. Akiliinngitsoorneq ilaasortaanermut akiliummik
imaluunniit angallammut inissiiffimmik attartornermut akiliummik
akiliinngitsoornertut sunniuteqassaaq.
8.4.4 Illersorneqarsinnaanngitsumik pituttuisimanerup
attuussarnaveeqqusiisimanerullu kingunerisaanik peqatigiiffiup atortuutaanut
ilaasortallu allat umiatsiaannut ajoqusiinernut ilaasortaq nammineq
akisussaavoq.
8.4.5 Umiatsiap naqqatigut pituutaliinissaq inerteqqutaavoq. Vaajarit sisaat,
kitsat kitsingilluunniit pituttuutigalugit atorneqassanngillattaaq.
8.4.6 Umiatsiaaqqat kalitat gummibådillu pitunneqartassapput sanilip
angallamminut inissiiffianut pisussaajunnaarlugit, kiisalu
akornusersuinaveersaartinneqassallutik. Umiatsiaaqqap kalitap angissusiata
meterit 3-t (10 fod) sinnersimassanngilai. Angallataatileqarfiup pisortaa
umiatsiaaqqat kalitat pillugit angallammut inissiiffimmik immikkut
innersuussisinnaavoq. Umiatsiaaqqat kalittakkat aamma gummibådit
puttasuniitinneqassanngillat.

9.0 TALITTARFIIT PUTTASULIAT QAQITTARNERI
9.1. Peqatigiifiup talittarfiutaasa puttasuliat qaqinnissaat peqqutigalugu
angallatit piiarneqareersimassapput kingusinnerpaamik novembarimi
pingasunngornerup aappaani nal. 8.00. Tassannga immikkut ittumik
akuersissuteqarnissaq siulersuisut nalunaarutigisinnaavaat.
9.2. Piffissaliussaasoq taanna qaangerneqarpat akiliisitsissummik kr. 1.000,00-
inik annertussusilimmik ilaasortanut pineqartunut siulersuisut
akileeqqusissapput. Angallataatileqarfiup pisortaata angallat piissavaa
ilaasortamit akiligassanngorlugu akisussaaffigitillugulu, naleqq. imm. 6.5
aamma 5.5.
9.3. Piffissaliussaasoq taanna qaangerneqarpat akiliisitsissummik ilaasortanut
pineqartunut siulersuisut akileeqqusisinaapput minnerpaamik ukiumi ataatsimi
angallammut inissiiffimmik atornermut naleqartumik. Angallataatileqarfiup
pisortaata angallat piissavaa ilaasortamit akiligassanngorlugu
akisussaaffigitillugulu, naleqq. imm. 6.5 aamma 5.5.
9.4. Akiliisitsissutissaq akiligassanngortitsinerup kingorna piaarnerpaamik
akileqquneqassaaq akilerneqassallunilu kingusinnerpaamik angallatip
qaqinneqarneraniit ullut 14-it qaangiutsinnagit, akiliinngitsoornerlu
ilaasortaanermi akiliisitsissutissamik imaluunniit angallammut inissiiffimmik
atornermut akiliinngitsoornertulli sunniuteqassaaq.

10.0 ILAASORTAAJUNNAARSITSINEQ AAMMA PEEQQUSINEQ
10.1. Ilaasortaajunnaarsitsineq isumaqarpoq ilaasortavittut
tapersersuisutulluunniit ilaasortaanermit peersitaanermik, peqatigiiffiup
pigisaanik atuisinnaajunnaarsitaalluni peqatigiiffimmiluunniit ingerlatsinernut
peqataasussaajunnaarluni. Ilaasortaajunnaarsitsineq sivisussusiligaasumik
atuuttussanngortinneqarsinnaavoq. Peeqqusineq isumaqarpoq piffissami
aalajangikkami angallammut inissiiffimmeeqqusiunnaarnermik.
Ilaasortaajunnarsinneqartut peeqquneqartulluunniit peqatigiiffimmut
akiliutiminnik tamakkiisumik ilaannaanilluunniit utertitseqqusisinnaanngillat.
Ilaasortat peqatigiiffimmut akiligassallit malittarisassat attuuttuusut malillugit
peqatigiiffimmit piffissaliunneqartup iluani akiliinngippata
ilaasortaajunnaarsinneqarsinnaapput.
10.2. Ilaasortap sukkulluunniit peqatigiiffiup malittarisassai imaluunniit
siulersuisut peqqissaarnissamik malittarisassiaat unioqqutikkunigit
suusupagalugilluunniit, siulersuisut tamarmiusut amerlanerussuteqartut
aalajangernerisigut ilaasortaq pineqartoq ilaasortaajunnaarsinneqarsinnaavoq.
10.3. Ilaasortaajunnaartitaasorli peqatigiiffiup ukiumoortumik
ataatsimeersuarnerani tulliuttumi piginnaatitaavoq misilissallugu
ataatsimeersuartut ilaasortaajunnaarsitsineq akueerisinnaaneraat.
10.4. Ilaasortap ukiumoortumik ataatsimeersuarnermi misilinneqarnissamik
kissaateqarnera malitseqartinneqarsinnaanngilaq.
10.5. Imm. 10.3 aamma 10.4 atuutsinneqassapputtaaq ilaasortamut
siulersuisunit angallataatileqarfiulluunnit pisortaanit angallammut
inissiiffimmit peersitaasimasumut.

11.0 ATAATSIMEERSUARNEQ
11.1 Piginnaatitaaneq, sumiiffik ataatsimiigiaqqusissullu
11.1.1 Ataatsimeersuarneq oqartussaasut qullersaraat inatsiseqartitsinikkut
aamma malittarisassani ukunani killiliussat aalajangersakkani peqatigiiffiup
susassaqarfiini tamani.
11.1.2 Peqatigiiffiup ileqquusumik ataatsimeersuarnera Nuummi
ingerlanneqassaaq ataatsimeersuariaqqusissullu ataatsimeersuarnissap ullua
sivikinnerpaamik ullunik 21-inik sioqqullugu pissaaq ilaasortanut tamanut
allakkanik nassiussaqarnikkut, peqatigiiffimmi ilaasortat
nalunaarsorsimaffianni najukkatut allanneqarsimasut tunngavigalugit
saniatigullu tusagassiutit aqqutigalugit nalunaaruteqarnikkut/
nalunaaruteqarnertigut.
11.1.3 Peqatigiiffiup ileqquusumik ataatsimeersuarnera marsip qaammataa
naatinnagu pissaaq.
11.1.4 Allakkatigut ataatsimiigiaqqussusiami ilaassapput ullormut
oqaluuserisassat allanneri, naatsorsuutit kukkunersiukkat kiisalu
siunnersuutitut tiguneqarsimasut oqaluuserineqartussat pillugit naatsumik
nassuiaasiaq.
11.1.5 Siunnersuutit suli allat ileqquusumik ataatsimeersuarnermi
oqaluuseritikkumasat allaganngorlugit nassiunneqassapput
siulersuisuneeriissallutillu kingusinnerpaamik ataatsimeersuarnissaq ullunik
qulinik sioqqullugu.
11.1.6 ataatsimeersuarneq ilassutitut nittartakkatigut ingerlanneqarsinnaavoq.
11.2 OQALUUSERISASSAT
11.2.1 Ileqquusumik ataatsimeersuarnermi oqaluuserisassat makkuninnga
imaqassapput:
1. Aqutsisussamik qinersineq.
2. Ukiumi qaangiuttumi peqatigiiffiup suliai pillugit siulittaasup nalunaarutaa.
3. Naatsorsuutit kukkunersioriikkat akuerisassanngorlugit siulersuisunit
saqqummiunneqarnerat.
4. Ilaasortanngornermut akiliutissap angissusissaata, ukiumoortumik
akiliutissap, angalaarfiup nalaani angallammut inissiiffimmik atornermut
akiliutip aalajangiiffiginerat kiisalu missingersuusianik
akuerisassanngortitsilluni saqqummiussineq, tassani
aalajangersaavigineqassallutik ilaasortanngornermut akiliutissap
angissusissaa, ukiumoortumik akiliutissaq, angalaarfiup nalaani angallammut
inissiiffimmik atornermut akiliutissaq kiisalu akiliisitsissutissaq.
5. Siunnersuutaajunnartunik suliarinninneq.
6. Siulersuisunut ilaasortassanik sinniisussanillu qinersineq, siulittaasussamik
qinersineq.
7. Ajornanngippat siulittaasup siulersuisunullu ilaasortat sinnerisa
aningaasanik pisassaannik aalajangiineq.
8. Kukkunersiuisussamik qinersineq.
9. Tamalaat.
11.2.2. Ataatsimeersuarneq aqutsisumit siulersorneqassaaq apeqqutinik
ataatsimeersuarnerup siulersorneqarluni aqunneqarneranut tunngasunut
tamanut taasisitsinernullu aalajangiisartussaq. Aqutsisoq siulersuisunut
ilaasortaassanngilaq.
11.2.3. Ataatsimeersuarnermi oqaaserineqartut ataatsimeersuarnermi
allattaavinnut allanneqassapput aqutsisumit siulersuisunilu ilaasortanit
najuuttunit atsiorneqartussamik.
11.3 TAASISINNAATITAANEQ AALAJANGIINERILLU
11.3.1 Ilaasortaq ataaseq taasissummik ataatsimik ataatsimeersuarnermi
naleqarpoq, nal. imm. 4.7-imi tapersersuisutut ilaasortat pillugit.
Ataatsimeersuarnermi pisinnaatitsissummik allagartaqarluni
taaseqataasoqarsinnaavoq. Pisinnaatitsissut ilaasortamut ilaasortalluunniit
aappaanut inooqataanulluunniiit tunniunneqarsinnaavoq. Pisinnaatitsissutit
annerpaamik tallimat inuup ataatsip taasissutigisinnaavai.
11.3.2 Ataatsimeersuarnermi nalinginnaasumik amerlanerussuteqarneq
tunngavigalugu aalajangiisoqartarpoq, malittarisassani immikkut
piumasaqaatitaqartumik amerlanerussuteqarneq eqqaassanngikkaanni, naleqq.
imm. 16 aamma 17. Taasisut amerlaqatigiippata siunnersuut pineqartoq
piissaaq.
11.3.3 Ataatsimeersuarneq aalajangiinissamut atorsinnaatitaassaaq ilaasortat
taasisinnaatitaasut ikinnerpaamik 50-it najuuppata imaluunniit
pisinnaatitsissuteqartoqarsimappat, malittarisassat matumaniittut allamik
piumasaaqaataat eqqaassanngikkaanni.
11.3.4 Taasineq nappaasitsinikkut pissaaq. Allalluni taasineqassaaq ilaasortat
takkussimasut qulit ataatsimeersuanermilluunniit aqutsisup tamanna
piumasaqaatigippagu. Taasinerit pissapput nammineq najuunnikkut, inummit
atsiorsinnaatitaasumit imaluunniit allakkatigut piginnaatitaanikkut.
11.3.5 Taamaallaat peqatigiiffimmut ilaasortat, ilaasortat nuliaat / aappaat
pisinnaatitsissummilluunniit pigisaqartut, kiisalu peqatigiiffiup kukkunersuisui
siunnersortaasullu allat, siulersuisut aalanjangiineratigut peqatigiiffiup
ataatsimeersuarnerani najuussinnaapput. Siulersuisut piumasaqarsinnaapput,
ilaasortaanermut allagartamik akiliisimanermulluunniit uppernarsaammik
iserlernermi takutinneqarsinnaasumik. Siulersuisut ataatsimeersuarnissamut
immikkut isissutissanik piumasaqarsinnaapput angallataatileqatigiiffiup
allaffiani imaluunniit isilernermi tunniunneqartussanik.
11.4 IMMIKKUT ITTUMIK ATAATSIMEERSUARNEQ
11.4.1 Siulersuisut imaluunniit ikinnerpaamik peqatigiiffiup ilaasortai 100-t,
ataqqinaammik ilaasortat ilanngullugit, piumasarisinnaavaat
kingusinnerpaamik ullut 21-t qaangiutsinnagit, sivikinnerpaamillu ullunik 14-
inik sioqqutsisumik ilisimatitsissuteqarnikkut, immikkut ittumik
ataatsimeersuariaqqusisoqassasoq. Apeqquteqaateqarnermigut ilaasortap
pisinnaatitaaffigaa peqatigiiffik qassinik ilaasortaqarnersoq paasissallugu.
11.4.2 Immikkut ittumik ataatsimeersuaqqusinermut noqqaassut allakkatigut
siulersuisunut saqqummiunneqassaaq qanorlu ingerlanissaanik
tunngavilersukkamik ilaqartinneqarluni, kiisalu uppernarsaatitaqartariaqarpoq
imm. 11.4.1-ip oqaaseqatigiittai siulliit naammassineqarsimasut. Immikkut
ittumik ataatsimeersuarneq Nuummi ingerlanneqassaaq allakkatigullu
ilaasortanut tamanut nalunaarutigineqassalluni aamma illoqarfiup
tusagassiutaasigut ilisimatitsissuteqarnikkut.

12.0 SIULERSUISUT
12.1 Peqatigiiffik siulersorneqassaaq arfineq-malunnik ilaasortaqartumik.
Peqatigiiffimmi ulluinnarni aqutsineq siulersuisunit ingerlanneqassaaq.
Siulersuisut peqatigiiffiup avammut iluminilu pisariaqartitai nakkutigissavaat.
Taakkununnga ilagitillugu siulersuisut peqatigiiffiup sulisuisa ingerlatsinerat
nakkutigisarissavaat.
12.2. Siulersuisuni ilaasortat ukiut marlukkaarlugit qinerneqartassapput,
malittariillutik ukiut tamaasa siulersuisut akornanni pingasut, kingornalu
pingasut qinigassanngortissinnaassallutik.
12.3 Taassumalu saniatigut siulersuisuni sinniisussat ukiumut ataatsimut
atuuttussamik marluk qinerneqartassapput.
12.4 Siulersuisuni ilaasortat sinniisussallu tamarmik
qinigassanngorteqqissinnaatitaapput.
12.5 Siulersuisut akunnerminni siulittaasup tullissaanik, aningaaserisussamik
allatsissamillu ileqquussumik ataatsimeersuarnerup kingorna
ataatsimiinnerminni siullermi qinersissapput. Ataatsimeersuarnermi
siulittaasutut qinigaasoq siulersuisunit tunuassagaluarpat imaluunniit allakkut
ingerlannissaa kissaatigiunnaarpagu, imaluunniit kingusinnerusukkut
siulittaasuujumajunnaarpat, siulersuisut sinnerisa akunnerminni (tullianik
ileqquusumik ataatsimeersuarnissap tungaanut atuuttussamik) siulittaasussaq
nutaaq qinissavaat.
12.6 Siulersuisut suleriaasissaminnik ilusiliinermikkut siulersuisut suut
suliarissagaat aalajangiutissavaat. Suleriusissamik akuersisoqarnissaanut
piumasaavoq siulersuisut atasut amerlanerussuteqarlutik
aalajangiussaqarnissaat.
12.7 Siulersuisut aalajangiisinnaassuseqarput siulersuisuni ilaasortat
ikinnerpaamik tallimat najuuppata.
12.8 Siulersuisuni suliassat suliarineqartut aalajangiiffigineqartassapput
nalinginnaasumik amerlanerussuteqarneq tunngavigalugu.
Pisinnaatitsissuteqarneq atorlugu taasisoqarsinnaanngilaq.
12.9 Siulersuisut minnerpaamik ukiup sisamararterutaanut ataasiarlutik
ataatsimiittassapput, allakkulli aamma pisariaqartitsineq naapertorlugu.
12.10 Siulersuisuni ataatsimiinnerit allattaavinnut imaqarniliorneqartassapput
siulersuisunit tamarmiusunit atsiorneqartussamik. Siulersuisunut ilaasortat
ataatsimeeqataanngitsut atsiorlutik nalunaaruteqartassapput imaqarniliaq
atuarsimallugu.
12.11 Siulersuisunut sinniisussat siulersuisut ataatsimiinnerannut
peqataanissamut pisussaatitaanngillat, siulersuisulli aalajangerpassuk aatsaat
peqataasinnaatitaapput. Siulersuisunut sinniisussat
oqaaseqarsinnaatitaassapput, taasisinnaatitaassanatilli.
12.12 Siulersuisut ataatsimiititalianik pilersitsisinnaapput, kisianni
umiatsialiveqarfimmut ataatsimiititaliortussaallutik. Ataatsimiititaliat
suleriusissaat suliassaallu siulersuisunit aalajangersarneqartassapput,
ataatsimiititaliat suliaminnik siulersuisut ingerlaavartumik ilisimatittassavaat.
12.13 Ataatsimiititaliani siulersuisunit pilersinneqartuni tamani siulersuisut
ilaasortaatitassaminnik akunnerminnit minnerpaamik ataatsimik
toqqaasassapput. Siulersuisut ataatsimiititalianik pilersitaanni siulersuisut
avatiminnit ilaasortaatikkumasaminnik toqqaasinnaapput. Ataatsimiititaliat
taamaallaat siunnersuisutut inissisimassapput.
12.14 Peqatigiiffiup ingerlanneqarnissaanut sulisussat pisariaqartinneqartut
siulersuisut atorfinitsissavaat aamma angallataatileqarfiup pisortaanik
atorfinititsissapput. Sulisut atorfeqartitat akissarsiassaat atorfinitsitaanerinilu
atugassaat isumaqatigiissusiornikkut aalajangersarneqassapput.
12.15 Siulersuisuni ilaasortat ukiumoortumik
aningaasarsiaqartinneqarsinnaapput angissusissaa siulersuisunit
innersuussutigineqartumik, kisianni ataatsimeersuarnermi
aalajangerneqartumik.
12.16 Aningaasartuutit, siulersuisuni ilaasortatut sulinermut
attuumassuteqartut, naapertuuttumik uppernarsaasiinikkut ingerlaavartumik
aningaasartuuteqarsimasunut utertinneqartassapput.
12.17 Siulersuisut Kommuneqarfik Sermersooq Havne-rådiani peqatigiiffiup
aallartitassaanik taassumalu sinniisissaanik toqqaassapput.

13.0 ATSIORSINNAATITAANERMI MALERUAGASSAT
13.1 Peqatigiiffik sinnerlugu atsiorsinnaatitaapput peqatigiiffimmi siulittaasoq
siulersuisuni ilaasortaq ataaseq peqatigalugu imaluunniit siulersuisuni
ilaasortanit sisamaasunit atsioqatigiittunit, malittarisassat matumaniittut
allamik piumasaaqaataat eqqaassanngikkaanni.
13.2 Pigisanik nalilinnik pisinermi, tunisinermi aamma taarsigassarsianut
sallunaveeqqusiinermi siulersuisuni ilaasortat tamarmiusut atsiortuussapput.
(Peqatigiiffiup pigisaanut nalilinnut aalajangiiffiginnittussaassuseq
ataatsimeersuarnermiippoq).

14.0 PEQATIGIIFFIUP PISUUSSUTAI AKISUSSAASSUSEQARFIGINNINNERLU
14.1 Peqatigiiffiup pisussaaffiinut peqatigiiffiup aningaasaatai kisimik
atorneqarsinnaapput. Ilaasortat peqatigiiffiup pisussaaffiinut inuttut
namminneerlutik akisussaanngillat.
14.2 Peqatigiiffiup aningaasat tigoriaannaatai aningaaserivimmut
inissinneqassapput.
14.3 Siulersuisunit tamarmiusunit isumaqatigiissutaappat
piginnaatitaaffiliisoqarsinnaavoq allaffimmi sulisumut atsiornermigut
peqatigiiffiup aningaasaataanik tigoriaannarnik atuisinnaanissamut
annerpaamik 5000 kr tungaanut akiligassanut, taannalu taamaallaat
pisinnaavoq siulittaasumit, siulittaasup tullersortaanit imaluunniit
aningaaserisumit peqateqarluni.

15.0 KUKKUNERSIUINEQ AAMMA UKIOQ NAATSORSUIFFIK
15.1 Peqatigiiffiup ukiumut naatsorsuiffia 1/12-imiit 30/11-uvoq.
15.2 Peqatigiiffiup naatsorsuutai kukkunersiuisumit pisortanit akuerisamit
kukkunersiorneqartassapput ileqquusumik ataatsimeersuarnermi ukiut
ataasiakkaarlugit atasussanngorlugu qinerneqartartussamit.
Qinigaaqqittoqarsinnaavoq.
15.3. Naatsorsuutit inerneri qanoq issutsimik takussutissiartallit ilaasortanut
tunniunneqanngikkunik taakkuninnga misissorneqarsinnaasunngorlugit
peqatigiiffiup allaffiani ileqquusumik ataatsimeersuarnissaq
kingusinnerpaamik ullunik 21-nik sioqqullugu saqqummereersimassapput,
naleqq. imm. 11.1.2 aamma 11.1.4.

16.0 MALITTARISASSANIK ALLANNGUINEQ
16.1 Malittarisassanik allannguisoqarsinnaavoq aatsaat ikinnerpaamik
ilaasortat taasisinnaatitaasut 1/12-iinik amerlassuseqarlutik
ataatsimeersuarnermi najuuppata, ikinnerpaamillu ilaasortat najuuttut 2/3-iisa
allannguinissaq akuersissutigippassuk.
16.2 Ilaasortat taasisinnaatitaasut 1/12-ii ataatsimeersuarnermi
najuutinngippata, kisiannili najuuttut akornanni amerlanerussuteqartut
siunnersuummut akuersippata siulersuisut immikkut ittumik
ataatsimeersuarnermut, kingusinnerpaamik siunnersuutip
atortussaatinneqannginneraniit sapaati-akunnerisa arfinillit
qaangiutinnginneranni pisussamut, aggersaasinnaapput, tassani
siunnersuutaasoq allanngortinneqarani saqqummiunneqartoq
akuerineqarsinnaassalluni, ikinnerpaamik taasisinnaatitaasut najuuttut 2/3-iisa
akuersissutigippassuk.

17.0 PEQATIGIIFFIMMIK ATORUNNAARSITSINEQ
17.1 Peqatigiiffimmik atorunnaarsitsisinnaanermut piumasaavoq
ataatsimeersuarnermi ilaasortat taasisinaatitaasut ikinnerpaamik 2/3-inik
amerlassuseqartut peqataanerat, ikinnerpaamillu ilaasortat najuuttut
siunnersuut ikinnerpaamik 2/3-iisa akuersissutigippassuk.
17.2 Peqatigiiffiup ilaasortaasa 2/3- ii ataatsimeersuarnermi najuutinngippata
atorunnaarsitsinissamilli siunnersuut najuuttut taakku akornanni
nalinginnaasumik amerlanerusunit akuersaarneqarluni, siulersuisut immikkut
ittumik ataatsimeersuariaqqusisinnaapput, siunnersuutaasorlu tassani
allanngortinneqarani aalajangiiffigineqarsinnaavoq, taasisinnaatitaasut
najuuttut ikinnerpaamik 3/4-iisa siunnersuut akuersissutigippassuk.
17.3 Taamatut immikkut ittumik ataatsimeersuariaqqusineq pissaaq
siunnersuutip akuersissutigineqarluni siullermeersumik
ataatsimeersuassutigineqarnerata kingorna sapaatip-akunneri arfinillit
qaangiutsinnagit.
17.4 Peqatigiiffimmik atorunnaarsitsineq akuersissutigineqarpat, peqatigiiffiup
pigisarisinnaasai siunertanut ajunngitsuliornernut ataatsimeersuarnermi
aalajangiussat naapertorlugit atugassanngortinneqassapput. Peqatigiiffiup
atorunnaarsinneqarnerani ilaasortat peqatigiiffiup pisuussutaanik
pissarsitinneqassanngillat.

Taamatut akuersissutigineqarput Nuup Katersortarfiani –
9. apriilimi 2005-imi ataatsimeersuarnermi.
Ataatimeersuanermi marts-ip 18-iani 2006 malittarisassat
-allanguuteqanngillat.
Ileqquusumik ataatsimeersuarnermi 8. marts 2008-mi Nuup katersortarfiani
ingerlanneqartumi, ataatsimeersuarnermi peqataasut ikippallaarneranik
pissuteqartumik aaliangiisinnaassuseqannginnerat pissutigalugu
akuerineqarpoq immikkut ittumik ataatsimeersuartitsineqassasoq. Tamanna
ingerlanneqarpoq 12. april 2008 peqatigiiffiup illuutaani, tassani
malittarisassat allannguuteqartinneqarlutik.

Aqutsisoq: Knud Østergaard
Immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi 12. april 2008 ingerlanneqartumi
imm. 8.2.5, 10.2.1, 16.1, 16.2 allanngortinneqarput.
Ataatsimeersuarnermi 4. april 2009 ingerlanneqartumi imm. 7.4, 8.2.10
aammalu 9.2 allanngortinneqarput.
Aqutsisoq: Knud Østergaard
Ataatsimeersuarnermi 6. marts 2010 ingerlanneqartumi imm. 4.1, 4.2, 5.2, 5.5,
10.1, 15.1 allanngortinneqarput.
Aqutsisoq: Knud Østergaard
Ataatsimeersuarnermi 12. februar 2011 ingerlanneqartumi imm. 7.1, 7.2, 14
aammalu 11.1.5 allanngortinneqarput.
Aqutsisoq: Gedion Jeremiassen
Ataatsimeersuarnermi 11. februar 2012 ingerlanneqartumi malittarisassani
allannguisoqanngilaq.
Aqutsisoq: Stephen Heilmann
Ataatsimeersuarnermi februarit 16-iani 2013 ingerlanneqartumi malittarisassat
imm. 7.4 aammalu 11.1.5. allanngortinneqarput.
Aqutsisoq: Stine Skifte.
Ataatsimeersuarnermi marts-ip 8.-ani 2014 ingerlanneqartumi malittarisassat
imm. 7.2 aammalu 12.2 allanngortinneqarput.
Aqutsisoq: Jensêraq Poulsen.
Ataatsimeersuarnermi februar-ip 20.-ani 2016 ingerlanneqartumi
malittarisassat imm. 8.1.4 allanngortinneqarpoq.
Aqutsisoq: Jensêraq Poulsen
Immikkut ataatsimeersuarnermi maj-ip 4.-ani 2022 ingerlanneqartuimi
malittarisassat §§ 4.3, 4.4, 4.7, 5.4, 5.5, 7.7, 8.1, 8.3.2, 8.3.5, 11.1.4, 16.1, 16.2
allanngortinneparput.
Malittarisassat §§ 8.3.9, 11.1.6 ilanngunneqarput.
Aqutsisoq Miki Lynge.
Ataatsimeersuarnermi marts-ip11.-ani 2023 ingerlanneqartumi malittarisassat
imm. 4.2, 7.4 aammalu 8.3.7 allanngortinneqarput.
Malittarisassat §§ 5.3.1 aammalu 7.4.1 ilanngunneqarput.
Aqutsisoq Tom Ostermann.