Talittarfimmi maleruagassat

Iggiaani puttasuuteqarpugut 2,9 km-isut takitigisumik, taakkulu talittarfimmi aaliangersimasumi inissisimapput peqatigiiffimmiillu ingerlanneqarlutik.

Maanna peqatigiiffimmi ilaasortat 970-iupput, taakkunanilu 870-it angallateqarput. Ukiumut ilaasortat 80-it missai taarsertarput.

Allanngorartoqartarneralu peqqutaalluni maanna peqatigiiffiup ilisarnaataa allanngorsimavoq, siornatigut peqatigiiffimmi ilaasortat imminnut ilisarisimapput ikioqatigiittarlutillu maannalu peqatigiffimmiittut tassaalersimapput ilaasortat angallammi inissaanik inniminniiginnarnikut.

Taamaakkaluartorli malittarisassaqarpoq.

Talittarfimmilu taakku malittarisassaapput. Pingaarnerillu pingasut tassaapput:

  1. Talittarfiup nalaani arriitsumik ingerlagit – annerpaamik 3 knobbit maligaataqanngitsumillu – Unioqqutitsineq peersitaanermik kinguneqartarpoq.
  2. Kinguatigut siuatigullu pituttorluartoqassaaq.
  3. Angallatinut eqqaaniittunut attuussartoqarnissaa pinaveersaartinniarlugu attuussarnaveeqqutsertoqassaaq.
    Maluginiaruk nammineerlutit angallatit pitulluarsimanngikkukku attuusarnaveequsersimanngikkukkuluunniit taava havnemesteri pisussaatitaavoq angallatit isumagissallugu. Taamaasiortoqartarporlu angallatit allat eqqaaniittut eqqarsaatigalugu – illillu tamanna nammineq akilissavat.

Ilaasortat ilai isumaqartarput namminneq angallatip talittarfia ’pigalugu’ ammalu angallatip tunineqarnerani ilanngussinnaallugu.
Ukiut tamaasa ajornartorsiutigisarparput angallatitaartut nutaat nassiuiaatissallugit imaaliallaannaq angallatip talittarfia pisiarisimanngikkaat. Tassami talittalertussat namminneerlutik ilaasortanngortussaapput akiliisussaallutillu. Pisiffigisaq qanorluunniit ukioq naallugu akiliisimagaluarpat pisisup nammineerluni angallatip talittarfissaa akilertussaavaa. Tassa angallatip talittarfia tiguunnarneqarsinnaanngilaq.

Ajoraluartumillu amerlanertigut pisiffigisaq illoqarfimminngaanniit aallareersimasoq aatsaat pisisup pissutsit qanoq innersut paasisaarpai.

Illoqarfimmi angallataarniarfiit malittarisassat ilisimavaat.

 

Silarlutsillugu

Silarlutillugu amerlasuutigut paatsuungassutigineqartarpoq havnemesterip suut suliassarinerai. Peqatigiiffimmi ilaasortat ikittuinnaat anorersuartillugu siallertillugulu puttasunik pituttueqqittoqarniartillugu ikiuuttarput. Amerlasuut Iggiaanukartarput kisiannili ulapaartut biiliniit isiginnaaginnartarlugit.

Havnemesteri taartaaluunniit silarlutsillugu puttasuniittuaannarpoq, kisiannili puttasut akissaaffigineruai illit angallatinniit. Tassami piginnittut angallatini nammineq akisussaaffigivaa. Silarlussuaartillugulu angallatit inuttai pissarsiarineqartariaqartarput tassanilu aamma ajornartorsiuteqartoqartarpoq. Tassami bådeforeningi attavissanut tunngasunik nutarternikunik paasissutissiiffigineqarneq ajoramik. Taamaattoqartillugulu angallammik piginnittup akisussaaffini allanut tunniuttarpaa. Taakkuuppullu silarluttumi biiliminniit niullutik iliuuseqartartut.

Angallammik piginnittut ataasiakkaat pissarsiarisariaqarukkit attavissat inigisaani allattorsimapput. Angallat iliuuseqartoqarnissaanik pisariaqartitsippat piginnittoq attavigiuk.

Eqqaamallusiuk imarsiullammaat ikioqatigiittarmata.