Aallaqqaasiut:

Ileqquusumik ataatsimeersuarnermi ingerlanneqartumi februar-ip 20.-ani 2016, malittarisassani allannguutit ataatsimeersuarnermi akuerineqartut ilanngunneqarput.

1.0 Aqqa

1.1 Peqatigiiffiup aqqa tassaavoq ”Godthåb Bådeforening”.

 

2.0 Illoqarfik allagartaqarfik

2.1 Peqatigiiffiup illoqarfik allagartaqarfia tassavoq Nuuk, Kalaallit Nunaat.

 

3.0 Siunertai

3.1 Peqatigiiffiup siunertai makkuupput:

  • Umiatsialiveqarfiup nalinginnaasumik pissusissamisoortumik sikoqanngiffiani peqatigiiffiup ilaasortai umiatsialiveqartissallugit sullisissallugillu,
  • ilaasortat avammut soqutigisaannik sinniisuuffigissallugit,
  • imaatigut angalanermi isumannaatsuunissaq sulissutigissallugu
  • ilaasortat allatigut soqutigisaat nakkutigissallugit.

 

4.0 Peqatigiiffimmi ilaasortaaneq

4.1 Kinaluunniit 18-it sinnerlugit ukioqartoq Nuummi nunaqarfiiniluunniit najugaqartoq ilaasortanngortinneqarsinnaavoq. Ilaasortaaneq Nuummit aallarnermi, soorlu ukioq naallugu pikkorissassagaanni imaluunniit ilinniariassagaanni assigisaanilluunniit, attatiinnarneqarsinnaavoq siulersuisunit allakkatigut akuerineqarnikkut.

4.2 Peqatigiiffiit, ingerlatsisoqarfiit, suliffeqarfiit kiisalu allat inatsisit malillugit akisussaassuseqartitaasut siulersuisut aalajangiinerat tunngavigalugu peqatigiiffimmut ilaasortanngortinneqarsinnaapput inuit ataasiakkaat ilaasortatut periarfissaattut ittunik pisussaaffiligaasunik. Inatsisit malillugit akisussaassuseqartitaasut angallammik peqarnissaannaq ingerlataqarnissaannarlu siunertarissanngilaat.

4.3 Peqatigiiffimmut ilaasortanngorniarneq ilaasortaajunnaarniarnerluunniit peqatigiiffimmi siulersuisunut allagaqarluni pissaaq.

4.4 Peqatigiiffiup nalunaarsugaatigissavai ilaasortat aqqi, najugaat, telefoniisa normui kiisalu angallamminnut inissisimatitsiffii.

4.5 Ilassortanngornermi nuunnermilu ilaasortat pisussaatitaapput allaganngorlugu peqatigiiffimmut najugarisartik atuuttoq telefonimillu normua nalunaarutigissallugit. Taamaattumik ilaasortap akisussaaffigaa peqatigiiffimmit allakkatigut telefonikkullu attaveqarfigineqarsinnaanini.

4.6 Ataqqinaammik ilaasortanngortinniakkat, ilaasortat siulersuisulluunniit inassuteqarnerisigut, ataatsimeersuarnermi ilaasortanngortinneqarsinnaapput malittarisassanik allanngortitsinermi amerlanerussuteqartitsisarneq naapertorlugu, naleqqiuguk imm. 16. Ataqqinaammik ilaasortaq ilaasortaanermut ukiumoortumik akiliummik akiliineq ajorpoq, naleqqiuguk 7.1, inuuninilu naallugu peqatigiiffimmi ilaasortaasussaalluni. Ataqqinaammik ilaasortaasoq ataatsimeersuarnerni peqataasinnaatitaallunilu taaseqataasinnaatitaavoq. Ataqqinaammik ilaasortat aamma ilaasortavittut allatut piginnaatitaaffeqarput.

4.7. Peqatigiiffik tapersersuisutut ilaasortanik ilaasortanngortitsisinnaavoq, ilaasortaanermut akiliummik millisamik akiliuteqartinneqartunik. Tapersersuisutut ilaasortat oqaaseqarsinnaatitaapput, kisiannili peqatigiiffiup ataatsimeersuarnerani taasisinnaatitaanatik aammalu peqatigiiffimmiit siulersuisunut taaneqarsinnaanatik. Ullormi ilaasortanngorfimmit aallartittumik angallammik inissiisinnaanermut atatillugu ilaasortaassutsip sivisussusianik aallaaveqartumik tulleriiaaraluni inissitsiterisarnermi peqataalissalluni.

 

5.0 Angallammut inissisimatitsiffissaligaasarneq

5.1 Peqatigiiffiup ilaasortaannavii peqatigiiffiup puttasulianik umiatsialiviinut inissiiffissaligaasinnaatitaapput. Ilaasortat angallatiminnut inissisimatitsiffissaligaanissaminnik piumasaqarsinnaapput aatsaat erfalasuaqqamik amusisoqareertillugu imaluunniit angallataatileqarfiup pisortaata angallatit inissaminnut innissinnissaat pisinnaatilereeraangagu.

5.2 Peqatigiiffimmi ilaasortat tamarmik nal. 4.1 aammalu 4.2 immikkut peqatigiiffiup puttasuliaani umiatsialivimmik ataatsimik pisassaqassapput (taamaattoq takuuk imm. 5.6 utaqqisoqarnermut tunngasoq) siulersuisut angallataatileqarfiullu pi­sortaata puttasuliamut umiatsialivimmut angallatip qanoq ittuussusianut angissusianullu illersorneqarsinnaalluni naapertuuttumik.

5.3 Angallat inunnit arlariinnit peqatigiissunit pigineqarpat ilaat ataaseq inissiiffeqartutut nalunaarsukkanut ilanngunneqassaaq, aappaalu sinneriluunniit tapersersuisutut nalunaarsorneqassallutik. Piginneqatigiittut ataatsimik taasisinnaatitaapput, ilaasortavittullu nalunaarsorneqarsimasumit ingerlanneqassaaq aammalu peqatigiiffimmi ataasiinnarmik umiatsiamut inissaqartitsissalluni.

5.4 Taamaallaat angallammut inissiiffiliisoqarsinnaavoq inissiiffissamut akiliisimanermut ilaasortaanermullu akiliummik akiliisimanermut uppernarsaammik, kiisalu angallatip atuuttumik akisussaanermut sillimmaserneranut akilersimaneranullu uppernarsaatinik takutitsisoqarsinnaappat. Piumasarineqarportaaq angallammut inissiiffimmut piginnittoq / piginnittut sillimmasiisorlu / sillimmasiisullu angallammut sillimmasiissut naapertorlugu taannaasoq / taakkuusut.

5.5 Peqatigiiffiup akiliinissamut piumasaqaatai atuuttut malillugit ilaasortaq angallammut inissamik tunineqarsimanngitsoq inissap akilersimaneranut, ilaasortaanermut aammalu sillimmasiisimanermut uppernarsaammik nittarsaassisinnaanngippat, inissaq aalajangiiffigissallugu siulersuisut pisinnaatitaapput. Taamaalillutik siulersuisut pisinnaatitaapput piginnittumut akiligassanngortitsilluni akisussaatitsillunilu angallat piissallugu. Angallat qaqinneqassaaq inissinneqassallunilu inissiivissiamut kommunimit innersuussutigineqartumut peqatigiiffiulluunniit inissiiffiutaanut pinngitsoorani ungaluligaanissaanik piumasaqarfiunngitsumut. Imaluunniit angallat puttaqummut pituffissiamut pitunneqaannarsinnaavoq kisaannarneqarsinnaalluniluunniit, tamaginni peqatigiffimmit akisussaaffigineqanngitsunut.

5.6 Peqatigiiffimmi ilaasortat angallammut inissiiviliiniartut angallammut inissiiffissaqassusermit amerlaneruppata utaqqisut siulersuisut sinnerlugit angallataatileqarfiup pisortaanit peqatigiiffiup ilaasortaanit takuneqarsinnaasunik allattorsimaffiliorneqassapput.

5.7 Pissutsit ajornartinngikkaangassuk angallataatillit avataanit aggersut utaqqiisaasumik angallamminnut inissiiffissaminnik innersuussiffigineqarsinnaasassapput. Tamanna taamaallaat pisinnaavoq angallataatileqarfiup pisortaata iliuuseqartitaaneratigut.

 

6.0 Akisussaaneq, angallatinut puttasuliani ajoqusernerit il. il.

6.1 Immikkut ittumik pisoqarneranik aallaaveqartumik imaani nunamiluunniit angallatit aserornerinut, taagorneqartuinnarnuunngissinnaasumik, soorlu ikuallannernit, aserorterinernit, anorimit artorsartitaanernit, sermersoornernit allanillu pisunut peqatigiiffik sunilluunniit akisussaaffeqarumanngilaq.

6.2 Aammattaaq illersorneqarsinnaanngitsumik pituttuinernut, angallatit akornanni naammanngitsumik attuussarnaveeqqusiinernut allanullu pisunut, taagorneqartuinnarnuunngissinnaasumik, peqatigiiffik akisussaaffeqarumanngilaq.

6.3 Peqatigiiffimmi ilaasortaq nammineq isummani nalilersuininilu tunngavigalugit ajoqusersinnaanermut atortullu innarlersinnaanerannut sillimmasiissaaq.

6.4 Ilaasortaanngitsunut, akiligassalinnut, ilaasortaajunnaarsitaasimasunut ilaasortanulluunniit peqatigiiffiup angallatinut puttasuliaanik malittarisassanik unioqqutitsillutik atuisunut peqatigiiffik akisussaanani angallatinik pineqartunik puttasulianit naammineerluni allanulluunniit isumagitillugit peersitsisinnaatitaavoq angallatip piginnittuanut akiligassanngorlugu, naleqq. imm. 5.5.

6.5 Puttasulianut angallatinullu allanut ajoqusiinernut matussutissaqarumalluni angallatit peqatigiiffiup puttasulianik umiatsialiviinut inissikkumaneqartut sillimmasiinermi aalajangersakkat atuuttut malillugit akisussaanermut sillimmaserneqarsimassapput.

 

7.0 Ilaasortanngornermut akiliut, ilaasortat akiliutaat, angallammut inissiiffimmik atornermut akiliut il.il.

7.1 Peqatigiiffimmut ilaasortaanermut akiliutit ima aalajangiiffigineqarsimapput:

Ilaasortaviit ilaasortanngornermut akiliissapput, ukiumut akiliissallutik, kiisalu inissamut attartornermut.

Tapersersuisut ukiumut akiliissapput.

Tapersersueqataasut ukiumut akiliissapput.

7.2 Ilaasortanngornermut akiliut, ukiumoortumik akiliut tapersersuisutut ilaasortaanermut akiliut kiisalu tapersersueqataasutut akiliut, angallammullu inissiiffimmik atornermut akiliut ileqquusumik ataatsimeersuarnermi angissusilerlugit aalajangiiffigineqartassapput tamatumalu kinguninngua akileqquneqassallutik.

7.3 Taakkua saniatigut siulersuisut immikkut iliuuseqarnernut il.il. immikkut akiliuteqaqqusisinnaapput.

7.4 Ukiuunerani nunami, peqatigiiffiup atugarisaani, inissiineq akilerneqassaaq. Ukiuunerani nunami inissap akissaa ileqquusumik ataatsimeersuaartoqarnerani aalajangerneqartassaaq, novemberillu ingerlanerani akiligassiissutigineqassalluni.

7.5 Ilaasortanngornermut akiliut uterteqquneqarsinnaanngilaq.

7.6 Angallammut inissiiffiliisoqarsimagaluarpalluunniit ukiumoortumik akiliut imaluunniit tapersersueqataasutut akiliut, taamaallaat ataqqinaammik ilaasortat pinnatik, ilaasortanit tamanit akilerneqassaaq. Ukiumoortumik akiliut ukiup ingerlanerani tunuarnermi utertinneqarsinnaanngilaq.

7.7 Angallammut inissiiffimmik atornermut akiliut peqatigiiffiup puttasuliaani pituffimmut akiliutaavoq (ataatsimeersuarnermi aalajangigaq) kvadratmeterimut naatsorsuinikkut akeqartitaq (angallatip takissusia x silissusia). Angallatit uuttorneqartarnerannik malittarisassiat erseqqissakkat siulersuisut tunngavissiuuttarpaat peqatigiiffiullu naqitertittagaanut imaluunniit ukiumoortumik nalunaarummut ilanngunnissaat isumagisarlugu. Siulersuisut piginnaatitaapput qanorluunniit ilinikkut naatsorsuinermik tunngavissianik allanngortitsinissamut. Naatsorsueriaasinngortitaq atuuttussanngortitaasarpoq, soorluttaaq angallammut inissiiffimmik atornermut, akiliutip angissusissaanut siulersuisunit naatsorsueriaasinngortitaasoq atuuttussanngortitaasartoq. Angallammut inissiiffimmik attartornermut akiliutaareersoq singitsinngitsoornermi ukiulluunniit ingerlanerani tunuarnermi utertinneqarsinnaanngilaq.

 

8.0 Umiatsialiveqarfimmi malittarisassat

8.0.1 Umiatsialiveqarfimmi malittarisassat siulersuisut suliarissavaat.

 

8.1 Angallataatileqarfiup pisortaa

8.1.1 Angallataatileqarfiup pisortaata aalajangiineri innersuussutaaluunniit pinngitsooratik malinneqassapput.

8.1.2 Angallataatileqarfiup pisortaata aalajangiussaa innersuussutaaluunniit allakkatigut siulersuisunut maalaarutigineqarsinnaavoq. Maalaarut kinguartitsinermik sunniuteqarsinnaanngilaq.

8.1.3 Angallataatileqarfiup pisortaata ilaasortat mianersoqqussummik tunisinnaavai. Iliuuseqaqqinnerit siulersuisunut nalunaarutigineqassapput, tassanilu peersitsinissatut imaluunniit ilaasortaajunaarsitsinissatut suliarineqarsinnaallutik.

8.1.4 Umiatsialiveqarfimmi malittarisassanik sakkortuunik unioqqutitsinerit imalunniit angallataatileqarfiup sulisuinik ajortumeerinerit ingerlaannartumik ukiup sinneranut peersitaanermik imaluunniit ilaasortaajunaarsitaanermik kinguneqartinneqarsinnaapput.

 

8.2. Peqqissaarnissamik malittarisassat

8.2.1 Peqatigiiffiup puttasuutaanut nunamulluunniit inissitaanut sunilluunniit igitsinissaq inerteqqutaalluinnarpoq. Igitassat eqqaavinnut iginneqartassapput.

8.2.2 Angallatit anartarfiisa umiatsialiveqarfimmi imaarnissaat inerteqqutaalluinnarpoq.

8.2.3 Puttasuliaqarfinni orsussanik nussuineq inerteqqutaalluinnarpoq, puttasuliat puttaqutaasa benziina, uulia petruuliulu sapermassuk.

8.2.4 Ikuallattooratarsinnaaneq qaartooratarsinnaanerlu pissutigalugit angallatit peqatigiiffiup puttasuliaani umiatsialiviinniitillugit orsersorneqaqqusaanngillat.

8.2.5 Uuliakut angallataatileqarfiup pisortaanut peqatigiiffiup illuutaani tunniunneqassapput, taassuma isumannaatsumik uuliakuusivimmut kuissammagit. Umiatsialiveqarfimmi eqqaavissiaanngitsunut uuliakunik kueraaneq inerteqqutaalluinnarpoq. Uuliamik akoqartunik puttasoqarfiup iluani eqqaanilu kuisinanilu igitsisoqaqqusaanngilluinnarpoq. Igitassat allat ulorianartut mingutsitsisinnaasullu, soorlu batteriit akkumulatorillu puttasulianut umiatsialiveqarfimmulluunniit inisseqqusaanngillat Sermersuulli Kommuneata eqqaaveqarfianut tunniunneqassallutik.

8.2.6 Usingiaanermi piareersaanermilu pisariaqartut saniatigut angallatinut atortut, piniutit, pisat il.il. puttasuliani uningaannartitaassanngillat.

8.2.7 Umiatsialiveqarfiup imartaani ingerlaneq sallaatsunnguamik pisassaaq maligaaliortitsiffiusassananilu orraatitsisumik. Tamatuminnga unioqqutitsinerit angallataatileqafiup pisortaanit siulersuisunut nalunaarutigineqarlutik suliassanngortinneqartassapput. Soqutigitaatsumik ingerlanerit sumiginnarneqassanngillat peersitaanermillu imaluunniit ilaasortaajunaarsitaanermik kinguneqartinneqassallutik.

8.2.8 Puttasuliat akornanni akunnisiuinermi sapinngisamik annertunerpaamik mianersorneq takutinneqartassaaq, pisariaqartillugu sarpissorani persaqqusiisoqartassalluni.

8.2.9 Meeqqat puttasuliani pinnguarnissaat umiatsialiveqarfimmilu umiatsiaasarnissaat inerteqqutaavoq. Meeqqat 14-it inorlugit ukiullit taamaallaat inersimasunik ilaqarlutik puttasuniissinnaatitaapput.

8.2.10 Maleruagassanik qulaani immikkoortortami 8.2.7.-mi taaneqartunik unioqqutitsisoqassappat, taamatut pissusilersortoqartarnissa killilersimaarniarlugu angallammik piginnittoq mianersoqqussummik tunniussivigineqassaaq, aappassaanik unioqqutitsinermik takutitaqaqqissappat angallammik piginnittoq akileeqqusissummik kr. 1.000,00 –mik angissusilikkamik akiligassinneqassaaq peqatigiiffimmut nakkartussamik. Pingajussaannillu unioqqutitsinermik takutitaqarpat, peqatigiiffimmiit ilaasortaajunnaarsinneqassaaq ukioq kaajallallugu sivisussusilimmik.

 

8.3 Angallatit angallatinullu inissiiffiit

8.3.1 Ilaasortat angallammut taamaallaat inissiiffissamik pissarsisinnaapput angallatip uuttuutaatut angissusianillu umiatsialiveqarfimmut pilersaarusiorneq sioqqullugu nalunaarutigineqartunut naapertuuppata. Attuussarnaveeqquteqarfiit angallatit qanoq ittuunerannut naleqqussarneqassapput. Angallataatileqarfiup pisortaata nalilissavaa attuussarnaveeqquteqarfissaq qanoq atitutigissanersoq, minnerpaamilli 30 cm-iussaaq.

8.3.2 Angallataatileqarfiup pisortaa akuersisimatinnagu angallammut inissiiffiit paarlaannissat inerteqqutaavoq. Unioqqutitsineq ukiumut angallanerup sinneranut peersitaanermik kinguneqarsinnaavoq.

8.3.3 Ilaasortat angallammut inissiiffimmik tunineqareersimasut nutaamik angallatitaarnertik siumoortumik angallataatileqafiup pisortaanut nalunaarutigissavaat. Pissutsit atuuttut ajornartinngippassuk angallataatileqarfiup pisortaa angallammut inissiiffimmik allamik innersuussisinnaassaaq.

8.3.4 Angallataatileqarfiup pisortaata ilaasortaq angallammut inissiiffimmik allamik innersuussinnaavaa: a) angallatip inissinnera pissusissamisuunngippat b) allamut inissinnissaq ataatsimut isigalugu pitsaanerussappat, imaluunniit c) taamaaliornissamut pissutsit angallataatileqarfiup pisortaata missingersuinera malillugu akornutissartaqanngippata. Angallataatileqarfiup pisortaata aalajangiinera maalaarutigineqarsinnaanngilaq.

8.3.5 Angallatit peqatigiiffiup puttasulianik umiatsiviliviini inissisimasut tamarmik ilaasortaanermut allagartanik illersorneqarsinnaasumik pitsassusilinnik erseqqissumullu peqatigiiffiup ilitsersuussutai malillugit ikkussivigineqarsimassapput. Angallatit ilaasortaanermut allagartaqanngitsut, angallatit inuttaqanngitsut unioqqutitsisumilluunniit inissinneqarsimasut, siumut ilisimatitseqqaarani peersinneqarsinnaapput angallataatileqarfiup pisortaata iliuuseqarneratigut angallataatilimmut akiligassanngorlugu, naleqq. imm. 5.5. Angallataatillip ilaasortaanermut allagartani tammaruniuk piaarnerpaamik angallataatileqarfiup pisortaa ilisimatissavaa. Ilaasortaanermut allagartat immikkut peqqitat akiliisitsinikkut tunniunneqassapput.

8.3.6 Angallatit tamarmik umiatsialiveqarfimmut ataatsimiititaliamit / angallataatileqarfiup pisortaanit uuttortarneqarsinnaassapput inissiffimmik attartornermut akiliutip naatsorsornissaa siunertaralugu.

8.3.7 Angallammut inissiiffik atuutilersinnaanngilaq peqatigiiffimmut akiligassat tamakkerlugit akilersimatinnagit, aamma angallat sillimmasiinermut aalajangersakkat atuuttut malillugit akisussaanermut sillimmasersimatinnagu, taannalu akilersimatinnagu. Angallammut inissiffissap normussaa taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq peqatigiiffimmut akiligassap kiisalu akisussaanermut sillimmasiissutip akilersimanerinut uppernarsaammik takutitsinikkut. Angallammut inissiiffissap normua tunniunneqareerpat angallammut inissiiffik ilaasortamit atorneqarsinnaalissaaq.

8.3.8 Angallatinut inissiiffissiat innersuussutaasut eqqaanni angallataatillit peqatigiiffiata umiatsialiveqarfiata imartorumarumarngani kisartortoqartarnissaa inerteqqutaavoq, allakkut naleqq. 5.5 aamma 6.5.

 

8.4 Pituttuineq

8.4.1 Puttasuliat isuinut aamma angallatinut puttasuliat ikaartarfiinut pituttuinissaq inerteqqutaalluinnarpoq. Pituttuinermi qulakkeertariaqarportaaq angallatinut puttasuliat ajornanngitsumik aqqutiginissaat. Unioqqutitsinerit ukiup angallaviup sinneranut piaarnerpaamik peersitaanermik kinguneqarsinnaavoq.

8.4.2 Angallatit ataasiakkaat qajannaatsumik pissusissamisoortumillu pituttorneqartassapput. Minnerpaamik angallat siumigut aqumigullu pitunneqartassaaq. Aquanut pituutaq puttasuliamut pitunneqassaaq sapinngisamik ajornanngippallu angallammit ungasinnerpaatillugu. Angallat naammaginartumik attuussarnaveeqqusersimassaaq, tamannalu pisassaaq attuussarnaveeqqutit anorlerluartillugu qangattarsinnaajunnaarlugit.

8.4.3 Angallataatileqarfiup pisortaata pittuinerit attuussarnaveeqqutillu ikkusimaneri naammaginanngitsutut isigigunigit, angallatit ataasiakkaat allunaasanik attussarnaveeqqutinillu nammineerluni pilersorsinnaavai. Suliamut taamaattumut atortunillu atuinernut ilaasortaq pineqartoq akit peqatigiiffiup siulersuisuisa aalajangigaat malillugit annertussusilinnik akileeqquneqassaaq. Akiliinngitsoorneq ilaasortaanermut akiliummik imaluunniit angallammut inissiiffimmik attartornermut akiliummik akiliinngitsoornertut sunniuteqassaaq.

8.4.4 Illersorneqarsinnaanngitsumik pituttuisimanerup attuussarnaveeqqusiisimanerullu kingunerisaanik peqatigiiffiup atortuutaanut ilaasortallu allat umiatsiaannut ajoqusiinernut ilaasortaq nammineq akisussaavoq.

8.4.5 Umiatsiap naqqatigut pituutaliinissaq inerteqqutaavoq. Vaajarit sisaat, kitsat kitsingilluunniit pituttuutigalugit atorneqassanngillattaaq.

8.4.6 Umiatsiaaqqat kalitat gummibådillu pitunneqartassapput sanilip angallamminut inissiiffianut pisussaajunnaarlugit, kiisalu akornusersuinaveersaartinneqassallutik. Umiatsiaaqqap kalitap angissusiata meterit 3-t (10 fod) sinnersimassanngilai. Angallataatileqarfiup pisortaa umiatsiaaqqat kalitat pillugit angallammut inissiiffimmik immikkut innersuussisinnaavoq. Umiatsiaaqqat kalittakkat aamma gummibådit puttasuniitinneqassanngillat.

 

9.0 Talittarfiit puttasuliat qaqittarneri

9.1. Peqatigiifiup talittarfiutaasa puttasuliat qaqinnissaat peqqutigalugu angallatit piiarneqareersimassapput kingusinnerpaamik novembarimi pingasunngornerup aappaani nal. 8.00. Tassannga immikkut ittumik akuersissuteqarnissaq siulersuisut nalunaarutigisinnaavaat.

9.2. Piffissaliussaasoq taanna qaangerneqarpat akiliisitsissummik kr. 1.000,00-inik annertussusilimmik ilaasortanut pineqartunut siulersuisut akileeqqusissapput. Angallataatileqarfiup pisortaata angallat piissavaa ilaasortamit akiligassanngorlugu akisussaaffigitillugulu, naleqq. imm. 6.5 aamma 5.5.

9.3. Piffissaliussaasoq taanna qaangerneqarpat akiliisitsissummik ilaasortanut pineqartunut siulersuisut akileeqqusisinaapput minnerpaamik ukiumi ataatsimi angallammut inissiiffimmik atornermut naleqartumik. Angallataatileqarfiup pisortaata angallat piissavaa ilaasortamit akiligassanngorlugu akisussaaffigitillugulu, naleqq. imm. 6.5 aamma 5.5.

9.4. Akiliisitsissutissaq akiligassanngortitsinerup kingorna piaarnerpaamik akileqquneqassaaq akilerneqassallunilu kingusinnerpaamik angallatip qaqinneqarneraniit ullut 14-it qaangiutsinnagit, akiliinngitsoornerlu ilaasortaanermi akiliisitsissutissamik imaluunniit angallammut inissiiffimmik atornermut akiliinngitsoornertulli sunniuteqassaaq.

 

10.0 Ilaasortaajunnaarsitsineq aamma peeqqusineq

10.1. Ilaasortaajunnaarsitsineq isumaqarpoq ilaasortavittut tapersersuisutulluunniit ilaasortaanermit peersitaanermik, peqatigiiffiup pigisaanik atuisinnaajunnaarsitaalluni peqatigiiffimmiluunniit ingerlatsinernut peqataasussaajunnaarluni. Ilaasortaajunnaarsitsineq sivisussusiligaasumik atuuttussanngortinneqarsinnaavoq. Peeqqusineq isumaqarpoq piffissami aalajangikkami angallammut inissiiffimmeeqqusiunnaarnermik. Ilaasortaajunnarsinneqartut peeqquneqartulluunniit peqatigiiffimmut akiliutiminnik tamakkiisumik ilaannaanilluunniit utertitseqqusisinnaanngillat. Ilaasortat peqatigiiffimmut akiligassallit malittarisassat attuuttuusut malillugit peqatigiiffimmit piffissaliunneqartup iluani akiliinngippata ilaasortaajunnaarsinneqarsinnaapput.

10.2. Ilaasortap sukkulluunniit peqatigiiffiup malittarisassai imaluunniit siulersuisut peqqissaarnissamik malittarisassiaat unioqqutikkunigit suusupagalugilluunniit, siulersuisut tamarmiusut amerlanerussuteqartut aalajangernerisigut ilaasortaq pineqartoq ilaasortaajunnaarsinneqarsinnaavoq.

10.3. Ilaasortaajunnaartitaasorli peqatigiiffiup ukiumoortumik ataatsimeersuarnerani tulliuttumi piginnaatitaavoq misilissallugu ataatsimeersuartut ilaasortaajunnaarsitsineq akueerisinnaaneraat.

10.4. Ilaasortap ukiumoortumik ataatsimeersuarnermi misilinneqarnissamik kissaateqarnera malitseqartinneqarsinnaanngilaq.

10.5. Imm. 10.3 aamma 10.4 atuutsinneqassapputtaaq ilaasortamut siulersuisunit angallataatileqarfiulluunnit pisortaanit angallammut inissiiffimmit peersitaasimasumut.

 

11.0 Ataatsimeersuarneq

11.1 Piginnaatitaaneq, sumiiffik ataatsimiigiaqqusissullu

11.1.1 Ataatsimeersuarneq oqartussaasut qullersaraat inatsiseqartitsinikkut aamma malittarisassani ukunani killiliussat aalajangersakkani peqatigiiffiup susassaqarfiini tamani.

11.1.2 Peqatigiiffiup ileqquusumik ataatsimeersuarnera Nuummi ingerlanneqassaaq ataatsimeersuariaqqusissullu ataatsimeersuarnissap ullua sivikinnerpaamik ullunik 21-inik sioqqullugu pissaaq ilaasortanut tamanut allakkanik nassiussaqarnikkut, peqatigiiffimmi ilaasortat nalunaarsorsimaffianni najukkatut allanneqarsimasut tunngavigalugit saniatigullu tusagassiutit aqqutigalugit nalunaaruteqarnikkut/ nalunaaruteqarnertigut.

11.1.3 Peqatigiiffiup ileqquusumik ataatsimeersuarnera marsip qaammataa naatinnagu pissaaq.

11.1.4 Allakkatigut ataatsimiigiaqqussusiami ilaassapput ullormut oqaluuserisassat allanneri, naatsorsuutit kukkunersiukkat kiisalu siunnersuutitut tiguneqarsimasut oqaluuserineqartussat pillugit naatsumik nassuiaasiaq. Ataatsimeersuariaqqusissut oqaluuserisassanik, naatsorsuutinik nalunaarutinillu imalik ilaasortat aviisiannut ilanngunneqarsinnaavoq.

11.1.5 Siunnersuutit suli allat ileqquusumik ataatsimeersuarnermi oqaluuseritikkumasat allaganngorlugit nassiunneqassapput siulersuisuneeriissallutillu kingusinnerpaamik ataatsimeersuarnissaq ullunik qulinik sioqqullugu.

 

11.2 Oqaluuserisassat

11.2.1 Ileqquusumik ataatsimeersuarnermi oqaluuserisassat makkuninnga imaqassapput:

  1. Aqutsisussamik qinersineq.
  2. Ukiumi qaangiuttumi peqatigiiffiup suliai pillugit siulittaasup nalunaarutaa.
  3. Naatsorsuutit kukkunersioriikkat akuerisassanngorlugit siulersuisunit saqqummiunneqarnerat.
  4. Ilaasortanngornermut akiliutissap angissusissaata, ukiumoortumik akiliutissap, angalaarfiup nalaani angallammut inissiiffimmik atornermut akiliutip aalajangiiffiginerat kiisalu missingersuusianik akuerisassanngortitsilluni saqqummiussineq, tassani aalajangersaavigineqassallutik ilaasortanngornermut akiliutissap angissusissaa, ukiumoortumik akiliutissaq, angalaarfiup nalaani angallammut inissiiffimmik atornermut akiliutissaq kiisalu akiliisitsissutissaq.
  5. Siunnersuutaajunnartunik suliarinninneq.
  6. Siulersuisunut ilaasortassanik sinniisussanillu qinersineq, siulittaasussamik qinersineq.
  7. Ajornanngippat siulittaasup siulersuisunullu ilaasortat sinnerisa aningaasanik pisassaannik aalajangiineq.
  8. Kukkunersiuisussamik qinersineq.
  9. Tamalaat.

11.2.2. Ataatsimeersuarneq aqutsisumit siulersorneqassaaq apeqqutinik ataatsimeersuarnerup siulersorneqarluni aqunneqarneranut tunngasunut tamanut taasisitsinernullu aalajangiisartussaq. Aqutsisoq siulersuisunut ilaasortaassanngilaq.

11.2.3. Ataatsimeersuarnermi oqaaserineqartut ataatsimeersuarnermi allattaavinnut allanneqassapput aqutsisumit siulersuisunilu ilaasortanit najuuttunit atsiorneqartussamik.

 

11.3 Taasisinnaatitaaneq aalajangiinerillu

11.3.1 Ilaasortaq ataaseq taasissummik ataatsimik ataatsimeersuarnermi naleqarpoq, nal. imm. 4.7-imi tapersersuisutut ilaasortat pillugit. Ataatsimeersuarnermi pisinnaatitsissummik allagartaqarluni taaseqataasoqarsinnaavoq. Pisinnaatitsissut ilaasortamut ilaasortalluunniit aappaanut inooqataanulluunniiit tunniunneqarsinnaavoq. Pisinnaatitsissutit annerpaamik tallimat inuup ataatsip taasissutigisinnaavai.

11.3.2 Ataatsimeersuarnermi nalinginnaasumik amerlanerussuteqarneq tunngavigalugu aalajangiisoqartarpoq, malittarisassani immikkut piumasaqaatitaqartumik amerlanerussuteqarneq eqqaassanngikkaanni, naleqq. imm. 16 aamma 17. Taasisut amerlaqatigiippata siunnersuut pineqartoq piissaaq.

11.3.3 Ataatsimeersuarneq aalajangiinissamut atorsinnaatitaassaaq ilaasortat taasisinnaatitaasut ikinnerpaamik 50-it najuuppata imaluunniit pisinnaatitsissuteqartoqarsimappat, malittarisassat matumaniittut allamik piumasaaqaataat eqqaassanngikkaanni.

11.3.4 Taasineq nappaasitsinikkut pissaaq. Allalluni taasineqassaaq ilaasortat takkussimasut qulit ataatsimeersuanermilluunniit aqutsisup tamanna piumasaqaatigippagu. Taasinerit pissapput nammineq najuunnikkut, inummit atsiorsinnaatitaasumit imaluunniit allakkatigut piginnaatitaanikkut.

11.3.5 Taamaallaat peqatigiiffimmut ilaasortat, ilaasortat nuliaat / aappaat pisinnaatitsissummilluunniit pigisaqartut, kiisalu peqatigiiffiup kukkunersuisui siunnersortaasullu allat, siulersuisut aalanjangiineratigut peqatigiiffiup ataatsimeersuarnerani najuussinnaapput. Siulersuisut piumasaqarsinnaapput, ilaasortaanermut allagartamik akiliisimanermulluunniit uppernarsaammik iserlernermi takutinneqarsinnaasumik. Siulersuisut ataatsimeersuarnissamut immikkut isissutissanik piumasaqarsinnaapput angallataatileqatigiiffiup allaffiani imaluunniit isilernermi tunniunneqartussanik.

 

11.4 Immikkut ittumik ataatsimeersuarneq

11.4.1 Siulersuisut imaluunniit ikinnerpaamik peqatigiiffiup ilaasortai 100-t, ataqqinaammik ilaasortat ilanngullugit, piumasarisinnaavaat kingusinnerpaamik ullut 21-t qaangiutsinnagit, sivikinnerpaamillu ullunik 14-inik sioqqutsisumik ilisimatitsissuteqarnikkut, immikkut ittumik ataatsimeersuariaqqusisoqassasoq. Apeqquteqaateqarnermigut ilaasortap pisinnaatitaaffigaa peqatigiiffik qassinik ilaasortaqarnersoq paasissallugu.

11.4.2 Immikkut ittumik ataatsimeersuaqqusinermut noqqaassut allakkatigut siulersuisunut saqqummiunneqassaaq qanorlu ingerlanissaanik tunngavilersukkamik ilaqartinneqarluni, kiisalu uppernarsaatitaqartariaqarpoq imm. 11.4.1-ip oqaaseqatigiittai siulliit naammassineqarsimasut. Immikkut ittumik ataatsimeersuarneq Nuummi ingerlanneqassaaq allakkatigullu ilaasortanut tamanut nalunaarutigineqassalluni aamma illoqarfiup tusagassiutaasigut ilisimatitsissuteqarnikkut.

 

12.0 Siulersuisut

12.1 Peqatigiiffik siulersorneqassaaq arfineq-malunnik ilaasortaqartumik. Peqatigiiffimmi ulluinnarni aqutsineq siulersuisunit ingerlanneqassaaq. Siulersuisut peqatigiiffiup avammut iluminilu pisariaqartitai nakkutigissavaat. Taakkununnga ilagitillugu siulersuisut peqatigiiffiup sulisuisa ingerlatsinerat nakkutigisarissavaat.

12.2. Siulersuisuni ilaasortat ukiut marlukkaarlugit qinerneqartassapput, malittariillutik ukiut tamaasa siulersuisut akornanni pingasut, kingornalu pingasut qinigassanngortissinnaassallutik.

12.3 Taassumalu saniatigut siulersuisuni sinniisussat ukiumut ataatsimut atuuttussamik marluk qinerneqartassapput.

12.4 Siulersuisuni ilaasortat sinniisussallu tamarmik qinigassanngorteqqissinnaatitaapput.

12.5 Siulersuisut akunnerminni siulittaasup tullissaanik, aningaaserisussamik allatsissamillu ileqquussumik ataatsimeersuarnerup kingorna ataatsimiinnerminni siullermi qinersissapput. Ataatsimeersuarnermi siulittaasutut qinigaasoq siulersuisunit tunuassagaluarpat imaluunniit allakkut ingerlannissaa kissaatigiunnaarpagu, imaluunniit kingusinnerusukkut siulittaasuujumajunnaarpat, siulersuisut sinnerisa akunnerminni (tullianik ileqquusumik ataatsimeersuarnissap tungaanut atuuttussamik) siulittaasussaq nutaaq qinissavaat.

12.6 Siulersuisut suleriaasissaminnik ilusiliinermikkut siulersuisut suut suliarissagaat aalajangiutissavaat. Suleriusissamik akuersisoqarnissaanut piumasaavoq siulersuisut atasut amerlanerussuteqarlutik aalajangiussaqarnissaat.

12.7 Siulersuisut aalajangiisinnaassuseqarput siulersuisuni ilaasortat ikinnerpaamik tallimat najuuppata.

12.8 Siulersuisuni suliassat suliarineqartut aalajangiiffigineqartassapput nalinginnaasumik amerlanerussuteqarneq tunngavigalugu. Pisinnaatitsissuteqarneq atorlugu taasisoqarsinnaanngilaq.

12.9 Siulersuisut minnerpaamik ukiup sisamararterutaanut ataasiarlutik ataatsimiittassapput, allakkulli aamma pisariaqartitsineq naapertorlugu.

12.10 Siulersuisuni ataatsimiinnerit allattaavinnut imaqarniliorneqartassapput siulersuisunit tamarmiusunit atsiorneqartussamik. Siulersuisunut ilaasortat ataatsimeeqataanngitsut atsiorlutik nalunaaruteqartassapput imaqarniliaq atuarsimallugu.

12.11 Siulersuisunut sinniisussat siulersuisut ataatsimiinnerannut peqataanissamut pisussaatitaanngillat, siulersuisulli aalajangerpassuk aatsaat peqataasinnaatitaapput. Siulersuisunut sinniisussat oqaaseqarsinnaatitaassapput, taasisinnaatitaassanatilli.

12.12 Siulersuisut ataatsimiititalianik pilersitsisinnaapput, kisianni umiatsialiveqarfimmut ataatsimiititaliortussaallutik. Ataatsimiititaliat suleriusissaat suliassaallu siulersuisunit aalajangersarneqartassapput, ataatsimiititaliat suliaminnik siulersuisut ingerlaavartumik ilisimatittassavaat.

12.13 Ataatsimiititaliani siulersuisunit pilersinneqartuni tamani siulersuisut ilaasortaatitassaminnik akunnerminnit minnerpaamik ataatsimik toqqaasassapput. Siulersuisut ataatsimiititalianik pilersitaanni siulersuisut avatiminnit ilaasortaatikkumasaminnik toqqaasinnaapput. Ataatsimiititaliat taamaallaat siunnersuisutut inissisimassapput.

12.14 Peqatigiiffiup ingerlanneqarnissaanut sulisussat pisariaqartinneqartut siulersuisut atorfinitsissavaat aamma angallataatileqarfiup pisortaanik atorfinititsissapput. Sulisut atorfeqartitat akissarsiassaat atorfinitsitaanerinilu atugassaat isumaqatigiissusiornikkut aalajangersarneqassapput.

12.15 Siulersuisuni ilaasortat ukiumoortumik aningaasarsiaqartinneqarsinnaapput angissusissaa siulersuisunit innersuussutigineqartumik, kisianni ataatsimeersuarnermi aalajangerneqartumik.

12.16 Aningaasartuutit, siulersuisuni ilaasortatut sulinermut attuumassuteqartut, naapertuuttumik uppernarsaasiinikkut ingerlaavartumik aningaasartuuteqarsimasunut utertinneqartassapput.

12.17 Siulersuisut Kommuneqarfik Sermersooq Havne­rådiani peqatigiiffiup aallartitassaanik taassumalu sinniisissaanik toqqaassapput.

 

13.0 Atsiorsinnaatitaanermi maleruagassat

13.1 Peqatigiiffik sinnerlugu atsiorsinnaatitaapput peqatigiiffimmi siulittaasoq siulersuisuni ilaasortaq ataaseq peqatigalugu imaluunniit siulersuisuni ilaasortanit sisamaasunit atsioqatigiittunit, malittarisassat matumaniittut allamik piumasaaqaataat eqqaassanngikkaanni.

13.2 Pigisanik nalilinnik pisinermi, tunisinermi aamma taarsigassarsianut sallunaveeqqusiinermi siulersuisuni ilaasortat tamarmiusut atsiortuussapput. (Peqatigiiffiup pigisaanut nalilinnut aalajangiiffiginnittussaassuseq ataatsimeersuarnermiippoq).

 

14.0 Peqatigiiffiup pisuussutai akisussaassuseqarfiginninnerlu

14.1 Peqatigiiffiup pisussaaffiinut peqatigiiffiup aningaasaatai kisimik atorneqarsinnaapput. Ilaasortat peqatigiiffiup pisussaaffiinut inuttut namminneerlutik akisussaanngillat.

14.2 Peqatigiiffiup aningaasat tigoriaannaatai aningaaserivimmut inissinneqassapput.

14.3 Siulersuisunit tamarmiusunit isumaqatigiissutaappat piginnaatitaaffiliisoqarsinnaavoq allaffimmi sulisumut atsiornermigut peqatigiiffiup aningaasaataanik tigoriaannarnik atuisinnaanissamut annerpaamik 5000 kr tungaanut akiligassanut, taannalu taamaallaat pisinnaavoq siulittaasumit, siulittaasup tullersortaanit imaluunniit aningaaserisumit peqateqarluni.

 

15.0 Kukkunersiuineq aamma ukioq naatsorsuiffik

15.1 Peqatigiiffiup ukiumut naatsorsuiffia 1/12-imiit 30/11-uvoq.

15.2 Peqatigiiffiup naatsorsuutai kukkunersiuisumit pisortanit akuerisamit kukkunersiorneqartassapput ileqquusumik ataatsimeersuarnermi ukiut ataasiakkaarlugit atasussanngorlugu qinerneqartartussamit. Qinigaaqqittoqarsinnaavoq.

15.3. Naatsorsuutit inerneri qanoq issutsimik takussutissiartallit ilaasortanut tunniunneqanngikkunik taakkuninnga misissorneqarsinnaasunngorlugit peqatigiiffiup allaffiani ileqquusumik ataatsimeersuarnissaq kingusinnerpaamik ullunik 21-nik sioqqullugu saqqummereersimassapput, naleqq. imm. 11.1.2 aamma 11.1.4.

 

16.0 Malittarisassanik allannguineq

16.1 Malittarisassanik allannguisoqarsinnaavoq aatsaat ikinnerpaamik ilaasortat taasisinnaatitaasut 1/10-iinik amerlassuseqarlutik ataatsimeersuarnermi najuuppata, ikinnerpaamillu ilaasortat najuuttut 2/3-iisa allannguinissaq akuersissutigippassuk.

16.2 Ilaasortat taasisinnaatitaasut 1/10-ii ataatsimeersuarnermi najuutinngippata, kisiannili najuuttut akornanni amerlanerussuteqartut siunnersuummut akuersippata siulersuisut immikkut ittumik ataatsimeersuarnermut, kingusinnerpaamik siunnersuutip atortussaatinneqannginneraniit sapaati-akunnerisa arfinillit qaangiutinnginneranni pisussamut, aggersaasinnaapput, tassani siunnersuutaasoq allanngortinneqarani saqqummiunneqartoq akuerineqarsinnaassalluni, ikinnerpaamik taasisinnaatitaasut najuuttut 2/3-iisa akuersissutigippassuk.

 

17.0 Peqatigiiffimmik atorunnaarsitsineq

17.1 Peqatigiiffimmik atorunnaarsitsisinnaanermut piumasaavoq ataatsimeersuarnermi ilaasortat taasisinaatitaasut ikinnerpaamik 2/3-inik amerlassuseqartut peqataanerat, ikinnerpaamillu ilaasortat najuuttut siunnersuut ikinnerpaamik 2/3-iisa akuersissutigippassuk.

17.2 Peqatigiiffiup ilaasortaasa 2/3- ii ataatsimeersuarnermi najuutinngippata atorunnaarsitsinissamilli siunnersuut najuuttut taakku akornanni nalinginnaasumik amerlanerusunit akuersaarneqarluni, siulersuisut immikkut ittumik ataatsimeersuariaqqusisinnaapput, siunnersuutaasorlu tassani allanngortinneqarani aalajangiiffigineqarsinnaavoq, taasisinnaatitaasut najuuttut ikinnerpaamik 3/4-iisa siunnersuut akuersissutigippassuk.

17.3 Taamatut immikkut ittumik ataatsimeersuariaqqusineq pissaaq siunnersuutip akuersissutigineqarluni siullermeersumik ataatsimeersuassutigineqarnerata kingorna sapaatip-akunneri arfinillit qaangiutsinnagit.

17.4 Peqatigiiffimmik atorunnaarsitsineq akuersissutigineqarpat, peqatigiiffiup pigisarisinnaasai siunertanut ajunngitsuliornernut ataatsimeersuarnermi aalajangiussat naapertorlugit atugassanngortinneqassapput. Peqatigiiffiup atorunnaarsinneqarnerani ilaasortat peqatigiiffiup pisuussutaanik pissarsitinneqassanngillat.

 

 

 

Taamatut akuersissutigineqarput Nuup Katersortarfiani ­

  1. apriilimi 2005-imi ataatsimeersuarnermi.

 

Ataatimeersuanermi marts-ip 18-iani 2006 malittarisassat

­allanguuteqanngillat.

 

Ileqquusumik ataatsimeersuarnermi 8. marts 2008-mi Nuup katersortarfiani ingerlanneqartumi, ataatsimeersuarnermi peqataasut ikippallaarneranik pissuteqartumik aaliangiisinnaassuseqannginnerat pissutigalugu akuerineqarpoq immikkut ittumik ataatsimeersuartitsineqassasoq. Tamanna ingerlanneqarpoq 12. april 2008 peqatigiiffiup illuutaani, tassani malittarisassat allannguuteqartinneqarlutik.

 

Aqutsisoq: Knud Østergaard

 

Immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi 12. april 2008 ingerlanneqartumi imm. 8.2.5, 10.2.1, 16.1, 16.2 allanngortinneqarput.

 

Ataatsimeersuarnermi 4. april 2009 ingerlanneqartumi imm. 7.4, 8.2.10 aammalu 9.2 allanngortinneqarput.

 

Aqutsisoq: Knud Østergaard

 

Ataatsimeersuarnermi 6. marts 2010 ingerlanneqartumi imm. 4.1, 4.2, 5.2, 5.5, 10.1, 15.1 allanngortinneqarput.

 

Aqutsisoq: Knud Østergaard

 

Ataatsimeersuarnermi 12. februar 2011 ingerlanneqartumi imm. 7.1, 7.2, 14 aammalu 11.1.5 allanngortinneqarput.

 

Aqutsisoq: Gedion Jeremiassen

 

Ataatsimeersuarnermi 11. februar 2012 ingerlanneqartumi malittarisassani allannguisoqanngilaq.

 

Aqutsisoq: Stephen Heilmann

 

Ataatsimeersuarnermi februarit 16-iani 2013 ingerlanneqartumi malittarisassat imm. 7.4 aammalu 11.1.5. allanngortinneqarput.

 

Aqutsisoq: Stine Skifte.

 

Ataatsimeersuarnermi marts-ip 8.-ani 2014 ingerlanneqartumi malittarisassat imm. 7.2 aammalu 12.2 allanngortinneqarput.

 

Aqutsisoq: Jensêraq Poulsen.

 

Ataatsimeersuarnermi februar-ip 20.-ani 2016 ingerlanneqartumi malittarisassat imm. 8.1.4 allanngortinneqarpoq.

 

Aqutsisoq: Jensêraq Poulsen